Avoin yliopisto maksuttomaksi ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville

Suomalainen korkeakoulutus on eriarvoistunut. Ensikertalaiskiintiöt ja opintojen lainapainotteisuus ovat nostaneet opiskelemaan hakeutumisen kynnystä. Vihreät on tehnyt hallituksessa töitä korkeakoulutuksen eriarvoisuuden vähentämiseksi. Istuva hallitus on lisännyt aloituspaikkoja ja käynnistänyt korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelman valmistelun, jotta yhä useammalla on mahdollisuus opiskella korkeakoulussa. Tarvitaan kuitenkin lisää konkreettisia toimenpiteitä koulutuksen eriarvoisuuden vähentämiseksi. Perhetausta tai sosioekonominen asema ei saa estää opintoja

Vihreä eduskuntaryhmä esittää kuutta toimenpidettä korkeakoulutuksen yhdenvertaisuuden edistämiseksi:

1. Madalletaan kynnystä siirtyä toiselta asteelta korkeakouluun

Vihreät haluaa helpottaa opiskelijoiden siirtymistä toiselta asteelta korkeakouluun. Toiselle asteelle on lisättävä kursseja, joilla opiskelija pääsee näkemään ja kokeilemaan, millaista on opiskella korkeakoulussa. Tällaisia ns. kurkistuskursseja on Suomessa jo kokeiltu esimerkiksi Helsingissä, Oulussa ja Turussa. Kurssit toteutetaan lukioiden ja korkeakoulujen välisenä yhteistyönä. Myös opinto-ohjauksen määrää on lisättävä toisella asteella, jotta opiskelija saa tarvitsemansa tuen jatko-opintojen suunnitteluun. Samassa yhteydessä on harkittava sitovan opo-mitoituksen kirjaamista lakiin.

2. Korkeakoulujen rahoitus on turvattava

Väestöstämme 41 prosenttia on suorittanut korkeakoulututkinnon, mikä on vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Suomi on sitoutunut nostamaan korkeakoulutettujen osuuden 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tätä edistää hallituksen päätös vahvistaa yliopistojen perusrahoitusta 40 miljoonalla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 lähtien. Korkeakoulujen riittävästä rahoituksesta ja sen ennakoinnista on huolehdittava, jotta yliopistot ja ammattikorkeakoulut voivat tarjota laadukasta opetusta.

Hallitus lisäsi korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätalousarviossa: vuosina 2020-2022 korkeakouluihin lisätään reilut 10 000 aloituspaikkaa. Monet pääkaupunkiseudun opiskelijat joutuvat edelleen lähtemään muualle opiskelemaan, osa ulkomaille, koska alueella ei ole riittävästi aloituspaikkoja. Pääkaupunkiseudulle on saatava tarpeellinen määrä aloituspaikkoja ja huolehdittava oppilaitosten riittävästä rahoituksesta. Aloituspaikkojen lisääminen ilman rahoituksen vahvistamista merkitsisi korkeakouluille rahoituksen heikennystä.

3. Opiskelijavalintoihin joustavuutta

Maaliskuun yhteishaussa voi hakea enintään kuuteen koulutukseen, jotka hakija asettaa mieluisuusjärjestykseen. Ehdotamme, että yhteishaun prioriteettijärjestystä voisi vaihtaaa toukokuun loppuun asti. Näin hakija saisi harkita pidempään, mikä olisi juuri hänelle sopivin opiskelupaikka. Ehdotamme myös, että hakija voisi saada opiskelupaikan useammasta kuin yhdestä korkeakoulusta. Näin hänen ei tarvitsisi jo hakuvaiheessa taktikoida, minne hän pääsisi todennäköisimmin opiskelemaan.

Korkeakoulujen saavutettavuudessa on edelleen ongelmia. Hallitus on käynnistänyt suunnittelutyön, jossa korkeakoulutuksen saavutettavuutta tarkastellaan sosioekonomisen aseman, alueiden, sukupuolen, maahanmuuttajataustan, etnisten ryhmien, kieliryhmien ja toimintarajoitteisten kannalta. Osana saavutettavuussuunnitelmaa on varmistettava, että yhä useampi maahanmuuttajataustainen henkilö saa opiskelupaikan korkeakoulusta. Ehdotamme maahanmuuttajille opiskeluväyliä, joissa kieliopinnot tukevat opiskelijan siirtymistä seuraavalle koulutusasteelle. Kansainvälistyvässä yhteiskunnassa kenenkään opiskelupaikka ei saa jäädä kiinni suomen kielen taidosta. Ehdotamme myös lisää pääsykokeisiin ja korkeakouluopintoihin valmentavia avoimia verkkokursseja.

4. Helpotetaan alanvaihtoa myös opintojen aikana

Jokaisella on oltava oikeus vaihtaa opintosuuntaansa jo korkeakoulutuksen aikana. Opiskelija voi opintojen aikana huomata hakeutuneensa opiskelemaan väärää alaa. Tämä lisää opintojen keskeyttämisiä. Korkeakoulujen on mahdollistettava opintojen uudelleen suuntaaminen. Ehdotamme, että korkeakouluja tuetaan strategisella rahoituksella kehittämään parempia keinoja tunnistaa jo hankittua osaamista sekä luomaan väyliä siirtymiseen oppiaineesta toiseen. Näin varmistamme, että yhä useampi opiskelija kokee opiskelun mielekkääksi, mikä tutkimusten mukaan edistää valmistumista. Korkeakouluille on laadittu suositukset aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Näiden AHOT-suositusten toimeenpanoa on edistettävä.

5. Työn ja opintojen yhteensovittaminen sujuvammaksi

Työn ja opintojen yhteensovittaminen on tehtävä helpommaksi. Jo tänä vuonna hallitus on päättänyt lisäpanostuksista avoimen korkeakouluopetuksen lisäämiseen, jotta koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat voidaan määräaikaisesti vapauttaa opintomaksuista. Ehdotamme, että avoimen yliopiston opinnot tehdään pysyvästi maksuttomiksi kaikille henkilöille, joilla ei vielä ole opiskelupaikkaa. On myös hyvä luoda osa-aikaisen opiskelijan status, jotta yhä useampi voi kerryttää hyödyllistä työkokemusta jo opintojen aikana. Osa-aikaisen opiskelijan status on huomioitava myös korkeakoulujen rahoitusmallissa.

6. Parannetaan mahdollisuuksia kouluttautua työuran aikana

Jatkuvaan oppimiseen tarvitaan päättäväisiä toimenpiteitä. Muunto- ja pätevöitymiskoulutusta on vahvistettava erityisesti niillä aloilla, joilla on pulaa osaavasta työvoimasta. On otettava konkreettisia askelia kohti ns. alustamallia, jonka kautta opintoja on tarjolla laajemmin tutkinto-opiskelijoiden lisäksi myös muille. Jatkuvan oppimisen haasteisiin on tartuttava rohkeasti, jotta Suomi pysyy mukana työelämän murroksessa. Näin helpotamme myös ikääntyneiden henkilöiden työllistymistä.