Atte Harjanteen ryhmäpuhe Suomen osallistumisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön Irakissa 19.9.2019

Arvoisa puhemies, On Suomen etu ja osaltaan myös vastuu osallistua turvallisen ja vakaan maailman rakentamiseen.

Jo valtiosäännössä todetaan, että osallistumme kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Osana tätä tärkeää tehtävää Suomi on osallistunut Irakissa turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön Yhdysvaltain johtamassa Inherent resolve -operaatiossa, ja nyt keskustelussa on osallistumisen jatkamista ensi vuonna käsittelevä selonteko.

Isisin väkivaltainen kalifaatti nousi kartalle vuonna 2014. Tänä vuonna se menetti viimeisetkin alueensa. Terrorihallinto tuli tiensä päähän, ja hyvä niin. Yli 4200:aa kurdien peshmerga-joukkojen ja Irakin keskushallinnon turvallisuusjoukkojen sotilasta kouluttaneet suomalaiset reserviläiset ja ammattisotilaat ovat antaneet tärkeän panoksensa siihen, että Isis saatiin lyötyä. Tästä työstä on syytä olla ylpeä. Suomalaiset kouluttajat ja suomalainen koulutustapa ovat saaneet hyvää palautetta, ja annettu koulutus on pelastanut ihmishenkiä. Samalla on kerätty arvokasta tietotaitoa ja kokemusta kansallisen puolustuksen käyttöön.

Isisin kalifaatti on siis kukistettu, mutta valitettavasti työtä ja tilausta suomalaiselle kriisinhallintaosaamiselle riittää Irakissa yhä. Isis ei ole kadonnut ja taistelu järjestön ideologiaa vastaan jatkuu, ja turvallisuustilanne on edelleen epävakaa. Vain sitä vakauttamalla voidaan luoda edellytykset yhteiskunnalliselle eheydelle, talouden normalisoitumiselle ja kestävälle kehitykselle. Isisin nujertaminen muuttaa ja on muuttanut OIR-operaation luonnetta: sotatoimien laannuttua siviiliyhteiskunnan kehityksen tukeminen korostuu sotilaallisen kriisinhallinnan ohella entistä enemmän. Tarjottavalla sotilaallisella koulutuksella on nyt luotava kykyä taistella ja toimia epäsymmetristä, sivullisia uhkaavaa terroria vastaan. Samalla on huomioitava se riski, että yhteisen vihollisen kukistuttua vanhat jännitteet eri väestönryhmien välillä voivat nousta taas pintaan. Tällaisessa ympäristössä on valtavan tärkeää rakentaa luottamusta: luottamusta tulevaisuuteen, luottamusta hallintoon ja luottamusta ihmisten välille. Juuri tässä suomalaisesta yhteiskunnasta ponnistava monipuolinen kriisinhallintaosaaminen ja yhteistyökyky korostuu.

Sotilaallisen kriisinhallinnan yhteydessä on aina muistettava, että se on vain jäävuoren huippu laajan turvallisuuden rakentamisessa. Ilmasto- ja ympäristöpolitiikalla on varmistettava luonnonvarojen riittävyys ja hyödyntämisen rajat, kauppa- ja kehityspolitiikalla reilu ja tasa-arvoinen vaurastuminen, koulutuksella kasvava osaaminen ja vahvoilla kansainvälisillä sopimuksilla vakaa maailma. Vain näin voidaan luoda edellytykset kestävälle kehitykselle ja estää kriisit ja konfliktit ennen kuin ne ehtivät alkaakaan. Jos ja kun kriisejä ja konflikteja silti syntyy, on sotilaallisen voiman ohella muistettava rauhanrakentaminen, humanitaarinen apu ja siviilikriisinhallinnan riittävä resursointi.
Tästä näkökulmasta hallitusohjelmassa mainittu kokonaisvaltainen ylivaalikautinen kriisinhallinnan tavoitelinjaus on erinomainen asia, samoin kuin ovat kunnianhimoiset tavoitteet ilmastojohtajuudesta ja maailmalla kokoaan suuremmasta Suomesta.

Arvoisa puhemies,

Suomi on ollut mukana rakentamassa turvallisempaa Irakia. Yhtenä osoituksena turvallisuustilanteen kehittymisestä Suomen Bagdadin suurlähetystön avaamista valmistellaan paraikaa. Työtä tulevaisuuden eteen riittää silti yhä, ja on perusteltua jatkaa operaatiossa mukana myös ensi vuonna.