Atte Harjanteen ryhmäpuhe 30.11.

Kansainvälisen Inherent Resolve -operaation tavoitteena on ollut Isis-liikkeen lyöminen ja Irakin vakauttaminen. Operaatio käynnistyi vuonna 2014 YK:n mandaatilla, ja mukana on yhteensä 82 eri maata. 

Isis on lyöty sotilaallisesti valtaamiltaan maa-alueilta, ja OIR-operaatio on nyt vaiheessa, jossa keskiössä on Irakin turvallisuustilanteen normalisointi. Sotilaallisesta tappiostaan huolimatta Isisillä on Irakissa edelleen kannattajia ja taistelijoita, ja liike on pyrkinyt hyödyntämään myös koronaviruksen tuomaa poikkeustilaa. 

Hyvästä kehityksestä huolimatta Irakin turvallisuustilanne on hauras ja vaihteleva, ja kansainvälisen koalition läsnäolon jatkaminen on tarpeen erityisesti Irakin turvallisuusjoukkojen tukemisessa ja maan turvallisuussektorin kehittämisessä. Isis lisää varmasti toimintaansa, jos sille siihen annetaan tilaa ja mahdollisuus. Sitä ei hirveistä rikoksistaan tunnetulle, väkivaltaiselle ja tunkkaiselle terroriliikkelle pidä antaa. Isis on kuluneen syksyn aikana osoittanut, että sillä on edelleen kykyä ja halua verisiin iskuihin.

Myös Suomen on tarkoitus jatkaa operaatiossa ensi vuonna noin 80 sotilaan vahvuudella, koulutus- ja neuvontatehtävissä sekä esikunta-, hallinto- ja tukitehtävissä. Koko operaation aikana satoja suomalaisia on palvellut Irakissa sillä rautaisella ammattitaidolla, josta suomalaiset sotilaat – yhtä lailla ammattilaiset kuin reserviläisetkin – tunnetaan. Kokemuksista operaatiossa on eittämättä hyötyä myös kansallisen puolustuksen kehittämisessä.

Edellisen OIR-selonteon jälkeen Irakissa ja lähialueilla on tapahtunut paljon, kuten koronapandemia talousshokkeineen, Quds-joukkojen komentaja Qassim Suleimanin surma Irakissa ja sitä seuranneet Iranin ohjusiskut kansainvälisten joukkojen tukikohtiin maassa, Turkin hyökkäys Pohjois-Syyrian kurdialueille syksyllä 2019, shiiamilitioiden raketti-iskut, iranilaisen ydintutkijan salamurha aivan äskettäin, Yhdysvaltojen ilmoitus joukkojen vähentämisestä – ja toki myös Yhdysvaltojen vaalit, joilla lienee niilläkin vaikutuksensa paitsi tähän amerikkalaisjohtoiseen operaatioon, myös politiikkaan lähialueilla. 

Useita näitä asioista sinänsä käsitellään tässä selonteossa, mutta analyysi ja kuvaus niiden vaikutuksista operaatioon kentällä tai turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen alueella voisi olla syvällisempääkin. Moni – minä itsekin – on nostanut esiin sen, että eduskunnassa olisi tilaa ja tilausta käydä nykyistä aktiivisempaa ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua. Kriisinhallintaoperaatioselonteko on yksi paikka sitä käydä, ja siitä näkökulmasta näissä selonteoissa voisi olla paikallaan avata ja analysoida operaatioiden kansainvälistä kontekstia ja operaatioalueen kehitysnäkymiä laajemminkin, samoin kuin osallistumisen vaihtoehtoja ja vaikuttavuuttakin.

Hallitusohjelman mukaisesti kansainväliseen kriisinhallintaan osallistuminen on tärkeä osa Suomen ulko-, turvallisuus ja puolustuspolitiikkaa.Uusi ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko linjaa, että Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskuntien kehittämiseksi. 

Tavoitteena on vakaampi, ennakoitavampi ja turvallisempi maailma. Turvallisen maailman rakentaminen on pitkäjänteistä ja laaja-alaista työtä, jossa on erityisen tärkeää puuttua turvattomuuden ja konfliktien juurisyihin laajan turvallisuuskäsityksen mukaisesti. Silti myös sotilaallista kriisinhallintaa tarvitaan, ja siksi on perusteltua, että Suomi jatkaa OIR-operaatiossa työtä vakaamman Irakin puolesta niin kauan kuin se on tarpeen ja kansainvälisen operaation menestyksen edellytykset ovat olemassa.