Atte Harjanteen ryhmäpuhe 11.11.2020

“Tavoitteena on vakaampi, ennakoitavampi ja turvallisempi maailma.”

Näin ytimekkäästi ja hienosti todetaan tuoreessa Valtioneuvoston ulko-ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, jonka on määrä linjata Suomen kansainvälisen politiikan tavoitteet ja painopisteet seuraaviksi vuosiksi. Selonteossa kuvataan laajasti myös ulko-ja turvallisuuspolitiikan toimintaympäristöä eli sitä, miltä maailma maamme näkökulmasta näyttää.

Näkymä on haasteita täynnä: Lämpenevä ilmasto, köyhtyvä luonto, pandemia, suurvaltakilpailun paluu ja demokratian haastaminen heittävät varjoja tulevaisuuden ylle. Haasteiden edessä ei pidä kuitenkaan hukata toivoaan tai käpertyä sisäänpäin, vaan tehdä oma osansa ja enemmänkin turvallisemman maailman puolesta.

Turvallisuuden rakentamisessa on keskeisen tärkeää hahmottaa maailmaa laajan turvallisuuden näkökulmasta, ja huomioida välittömien turvallisuuspoliittisten asetelmien ohella yhteiskunnallisen, taloudellisen sekä ympäristöön liittyvän kehityksen merkitys turvallisuuden perustana. Tämä laaja turvallisuuskäsitys ei kuitenkaan sulje pois tarvetta arvioida maailmaa ja omaa toimintaa perinteisen, suppeamman turvallisuuden näkökulmasta. Tämä selonteko onkin hienosti ajassa kiinni ja yhdistää nämä eri näkökulmat koko lailla saumattomasti. Tässä osataan katsoa lähelle ja kauas samaan aikaan.

Ilmastonmuutos nousee selonteossa perustellusti entistä vahvemmin esille. Nopeasti muuttuva ilmasto uhkaa turvallisuutta itsessään; äärisääilmiöt ja elinolojen ja elinkeinojen edellytysten heikentyminen synnyttävät jännitteitä ja epävakautta jo nyt, ja jollemme saa päästöjä nopeasti pysyvään ja jyrkkään laskuun, seuraukset ovat monta kertaa hirvittävämpiä. Samalla ilmastonmuutos osana laajempaa ekologista kriisiä pakottaa meidät ja koko maailman rakentamaan energiataloutemme, maankäyttömme ja materiaalikiertomme uudelleen kestävälle pohjalle. Tämä itsessään muuttaa geopoliittisia ja taloudellisia asetelmia, kun fossiilitulojen varaan rakennettu valta katoaa. Edessä on siis väistämättömiä muutoksia, joiden kieltäminen olisi hyödytöntä ja vaarallistakin.

Myös Yhdysvaltojen tuleva presidentti Joe Biden on ilmoittanut hallintonsa liittyvän uudelleen Pariisin sopimukseen. Ekologisen jälleenrakennuksen onkin syytä olla yhteinen globaali ponnistus, jossa Suomi osaavana edelläkävijänä voi olla kokoaan suurempi ratkaisujen tuottaja -ja hyötyä siitä myös taloudellisesti. Tärkein syy toimia on silti eettinen; on meidän vastuullamme jättää tuleville sukupolville elinkelpoinen planeetta hyvinvoinnin pohjaksi.

Ilmastonmuutoksen hillinnän, kestävän kehityksen tukemisen ja rauhanrakentamisen kaltaisen laajan turvallisuustyön ohella selonteon tärkeä tehtävä on ottaa kantaa Suomen ulko-ja 

turvallisuuspoliittiseen asemointiin. Siinä peruslinjamme on vakaa ja ennustettava ja perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, yhteistoimintaan ja vaikuttamiseen Euroopan unionissasekä sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään ja kansainväliseen oikeuteen nojaavaan monenkeskiseen yhteistyöhön. Ruotsi ja muut pohjoismaat, Nato ja Yhdysvallat ovat tärkeitä kumppaneita.

Suomi kantaa vastuunsa lähialueemme vakaudesta ja turvallisuudesta. Tärkeitä kivijalkoja tässä ovat oma uskottava puolustuskyky sekä hyvä hallinto ja yhteiskunnallinen luottamus. Niiden avulla huolehdimme myös omasta toimijuudestamme -siitä, että voimme tehdä itse omat ratkaisumme ja tulkintamme.

Arvot ovat ulko-ja turvallisuuspolitiikan ankkuri. Suomen ulko-ja turvallisuuspolitiikan arvopohjassa on keskeistä ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, rauhan, vapauden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa. Nämä arvot sitovat meidät myös osaksi demokraattisten maiden yhteisöä, joka toivottavasti vahvistuu ja laajenee Yhdysvaltojen palatessa aktiivisempaan ja rakentavampaan rooliin maailman näyttämöllä.

Arvoihin pohjaten selonteko linjaa myös, että Suomen ulko-ja turvallisuuspolitiikka on ihmisoikeusperustaista. Se tarkoittaa ihmisoikeusvaikutusten arviointia kaikessa ulko-ja turvallisuuspoliittisessa toiminnassa. Tämä on tarpeen, sillä tavoiteltua vakaata ja turvallista maailmaa voi rakentaa kestävästi vain ihmisoikeuksia kunnioittaen ja tasa-arvoa edistäen.

Vastakkainasettelun ja voimapolitiikan hillitsemiseksi sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden puolustaminen ja kehittäminen on samalla entistäkin tärkeämpää.

Arvojen merkitystä korostaa sekin, että liberaalia demokratiaa haastetaan nyt uhmakkaasti sekä ulkoa että sisältä käsin perusoikeuksia, demokratiaa ja sen instituutioita halveksuvien autoritääristen hallintojen, demagogien ja ääriliikkeiden toimesta. Tässä ajassa vapaus, demokratia ja ihmisoikeudet kaipaavat rohkeita puolustajia, ja sellaiseksi tämä selonteko Suomen asemoi, kuten syytä onkin.

Turvallinen, vakaa ja ennakoitava maailma on Suomen ja suomalaisten etu. Sitä maailmaa tulee rakentaa määrätietoisesti sekä vastaamalla vastuullisesti ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja muihin globaaleihin haasteisiin, että tuottamalla turvallisuutta omalla toiminnallamme ja yhdessä kumppanien kanssa lähialueellamme.

Vihreä eduskuntaryhmä tervehtii valtioneuvoston selontekoa ilolla.