Arkkitehtuuri- ja designmuseo lisäisi laadukkaan muotoilun arvostusta

Suomeen on jo pitkään ollut suunnitteilla uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo – nyt on sen toteuttamisen aika. Myös kulttuuri voi nimittäin elvyttää pandemian runtelemaa taloutta.

Suomalainen arkkitehtuuri ja taideteollinen muotoilu ovat kaikkien saavutettavissa olevaa arkiympäristön taidetta, eivät eliitin yksinoikeus. Arkkitehtuurin ja muotoilun juuret ulottuvat syvälle kansakuntamme historiaan ja mukanaan ne kantavat tarinoita tavallisista suomalaisista.

Maamme arkkitehtuurissa ja muotoilussa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla luonto ja vähäeleinen tyylikkyys, huipputeknologia sekä käytännöllisyys. Suomalainen muotoilu tunnetaankin maailmalla hyvin. Kansainvälistä mainetta nauttivia suomalaisia arkkitehteja ja suunnittelijoita on joukoittain, kuten Alvar Aalto ja Eliel Saarinen. Lisäksi meillä on runsaasti alan nousevia nuoren polven taitajia.

Taiteellisen arvonsa lisäksi suomalainen muotoilu ratkaisee arjen ongelmia ja globaaleja haasteita. Vaateteollisuuden sovelluksilla vähennetään meriin päätyvää mikromuovia ja Suomesta ovat lähtöisin useat matkapuhelinmallit.

Nykyiset Helsingissä sijaitsevat arkkitehtuuri- ja designmuseot ovat kuitenkin resursseiltaan ja tiloiltaan riittämättömät esittelemään alan saavutuksia. Siksi Suomeen tarvitaan uusi entistä vaikuttavampi arkkitehtuuri- ja designmuseokokonaisuus.

Uusi kansainvälisesti kunnianhimoinen museo vahvistaisi Suomen asemaa alan edelläkävijänä. Myös museon itsensä tulisi olla utelias ja kokeileva. Perinteisen rakennusarkkitehtuurin ja esineiden muotoilun lisäksi se voisi esitellä digitaalista ja graafista suunnittelua, pelejä ja vaatteita.

Museon tulisi nostaa esiin sellaista designia, jota ei välttämättä heti huomaa designiksi. Esimerkiksi kaikki tavallisetkin käyttöesineet ovat jonkun suunnittelemia. Jokaisen tavaran takana on huolellinen suunnitteluprosessi, jossa on otettu esteettisyyden lisäksi huomioon muun muassa materiaalinen tehokkuus ja käytännöllisyys. Arjen keskellä käyttöesineille ei kuitenkaan anneta niille kuuluvaa arvoa, mikä johtaa ympäristöä kuormittavaan kulutukseen.

Toteutuessaan museo taistelisi kertakäyttökulttuuria vastaan nostamalla suomalaisten arvostusta teollista muotoilua kohtaan. Museon linkin kestävän kulutuksen edistämiseen tulee olla vahva.

Arkkitehtuuri- ja designmuseossa on nähtävä sen laajempi ulottuvuus. Museo on paljon enemmän kuin sen sisällä vierailevat matkailijat. Uuden museon vaikutukset hyödyttäisivät koko suomalaista yhteiskuntaa.

Hallituksen onkin ensi viikon lisätalousarvioneuvotteluissa saavutettava yhteinen tahtotila uuden museon perustamisesta. Nykyisiä arkkitehtuuri- ja designmuseoita ylläpitävät säätiöt on otettava suunnitteluun mukaan alusta alkaen. Ensiaskeleena tulee olla lisäselvitysten tekeminen museokonseptista sekä museorakennuksen arkkitehtuurikilpailun käynnistäminen.