Alviina Alametsän puhe puoluekokouksessa 19.9.

Näin kirjoittaa meille masennuksesta Minja Valkama: “Jouduin osastolle, koska mieleni synkkeni liikaa. Kun en tunne enää mitään, satutan itseäni. En pelkää kuolla. Pelkään elää. Entä jos tuhlaan koko elämäni taistellen itseni kanssa?” Minjan kuvaamien tunteiden kanssa kamppailee päivittäin satoja  tuhansia suomalaisia. Sinäkin tunnet jonkun heistä.

Keräsin muistiin ihmisten mielenterveyskokemuksia korona-aikana. Niissä toistuivat mielen synkkyys ja turvattomuus. Kun keväällä poikkeustilassa hyvätuloiset ostivat kaupasta kotiin ruokaa pariksi viikoksi, pahimman varalle, kaikilla ei ollut varaa ostaa syötävää edes pariksi päiväksi. Ahdistus. Näköalattomuus. Pimeys. Ne ovat värittäneet liian monen arkea, välillä myös omaani.

Koronaviruksen lisäksi myös kriisin lieveilmiöt uhkaavat ihmisten henkeä. Itsemurhien määrä on noussut Suomessa 15%. Eristämistä on käytetty vuosisatoja rangaistuskeinona. Globaalin pandemian vuoksi sen joutuivat keväällä kokemaan lähes kaikki. Eristäminen ja eristäytyminen murtaa ihmismielen hyvinvointia rajusti. Se on jättänyt todennäköisesti monille myös trauman. Tämä täytyy huomioida hyvinvointivaltion palveluissa.

Hyvät ystävät, tässä puoluekokouksessa käsitellään periaateohjelmaa, jonka viesti on, ettei ketään saa päästää putoamaan. Yhteiskunnan turvaverkkojen on vahvistuttava sellaisiksi, että ne torjuvat eriarvoisuutta. Että ne torjuisivat sitä pelkoa ja ahdistusta, josta olemme kuulleet niin monta tarinaa.

Ajattelen, ettei ihminen saa Suomessa tai Euroopassa koskaan joutua tilanteeseen, josta ei ole ulospääsyä. Tässä on meidän Vihreiden paikka vaikuttaa. Me olemme aina pyrkineet pitämään niiden puolta, joiden ääni ei kuulu.

Mielenterveyspolitiikassa tapahtuu nyt paljon. Vuonna 2018 tein Helsingissä valtuustoaloitteen matalan kynnyksen mielenterveysklinikasta, jonne voi vain kävellä maksutta sisään. Idea syntyi, kun yritin auttaa ystävää, joka oli pudonnut avun ulkopuolelle. Ajattelin, että avun saamisen ei koskaan pitäisi olla näin hankalaa. Ensimmäinen aloitteen mukainen klinikka avattiin Myllypurossa, ja tänä syksynä avattiin jo toinen, Kalasatamassa. Tulokset ovat olleet todella hyviä. Myös tutkimukset kertovat, että jo neljä kertaa lyhytterapiaa keskimäärin puolittaa masennusoireet. Meillä on siis ratkaisuja mielenterveyden tukemiseen. Ei jätetä ihmisiä yksin. Toteutetaan seuraavaksi Terapiatakuu koko Suomessa.

Koronakriisi iski pahiten niihin, joilla on jo valmiiksi raskaampi taakka kannettavanaan. Se ei ole oikein. Parhaita lääkkeitä pandemioita ja terveysriskejä vastaan olisi toimiva hyvinvointivaltio. Koko EU:n alueella kansalaisille  on turvattava peruspalvelut. Siihen kuuluu myös mielenterveyden hoito. Parlamentissa olen kuullut kollegojen sanovan, että olen hyvällä asialla, mutta heidän maassaan ei mielenterveyden ongelmia ole. Todellisuudessa niitä on kaikissa maissa, kaikenlaisissa perheissä, kaikenlaisilla ihmisillä. EU mielenterveysstrategian  ja suunnitelman eriarvoisuuden torjumiseen. Meidän täytyy taata terveyspalvelut, jotka ovat saatavilla silloin, kun hätä on suurin.

Meidän täytyy taata ihmisille parempi, vakaampi taloudellinen toimeentulo. Maaliskuussa tehdyn kyselyn mukaan suurin osa eurooppalaisista kannattaa jonkinlaiseen perustulomalliin siirtymistä. Perustulosta myös me vihreät olemme puhuneet pitkään, eikä syyttä. Tiedämme tutkitun tiedon valossa, että riittävällä ja vakaalla toimeentulolla on keskeinen merkitys ihmisen mielenterveydelle toimintakyvylle ja onnellisuudelle. Perustulokokeiluja tarvitaan koko Eurooppaan. Siksi aloitan tänä syksynä parlamentin vihreän perustuloryhmän johtajana. EU:n on tehtävä sosiaalisesti vastuullista politiikkaa, joka parantaa ihmisten jokapäiväistä arkea.

Hyvät ystävät, perusvapauksia, ihmisoikeuksia ja demokratiaa testataan nyt sekä EU:n sisällä että rajojen ulkopuolella. EU:n on puolustettava niitä tinkimättömästi, kotona ja maailmalla, oli kyse sitten vapaiden vaalien turvaamisesta tai turvapaikanhakijoiden oikeuksista. Tehtävää on valtavasti. Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen on sidottava ehdoksi EU-tukien saamiselle. Meidän tulee puolustaa niitä ihmisiä, jotka nyt taistelevat oikeuksiensa puolesta esimerkiksi Valko-Venäjällä, Unkarissa ja Puolassa.  Kenenkään ihmisoikeudet eivät ole vain jonkun tahon ideologia, vaan ne on turvattava jokaiselle.

EU:n on puututtava myös yritysten ihmisoikeuksiin ja ympäristöön kohdistuviin loukkauksiin. Komission on tarkoitus antaa ensi vuonna esitys EU-laajuisesta yritysvastuulainsäädännöstä, jonka eteen Heidi Hautala on työskennellyt vuosia. Sitä todella tarvitaan.

Yksi asia on vaikuttanut merkittävästi siihen, että olen tässä tänään. Aseet. Kuten moni teistä tietää, olen kokenut nuorena niiden pahimman puolen. Siksi olen pitkään halunnut vaikuttaa väkivallan vähentämiseen.

Vuosi sitten Kuopiossa koettiin traaginen koulusurma. Se olisi ollut vielä kohtalokkaampi, jos surmaaja olisi saanut käsiaseen. Tiukentuneet aselait onneksi estivät sen. Aseiden rajoittaminen politiikalla ei ole merkityksetöntä.

Aseiden määrällä on selkeä yhteys konfliktien kärjistymiseen ja inhimilliseen kärsimykseen. EU-alue on maailman toiseksi suurin asekauppias. EU-maat ja myös Suomi ovat vieneet aseita myös konfliktialueille ja vääriin käsiin. Asevientiin tarvitaan laillisesti sitovat säännöt, jottei aseita käytetä ihmisoikeusloukkauksiin ja sotarikoksiin. Esimerkiksi tätä ja ydinaseiden kieltosopimusta, johon myös Suomen tulisi liittyä, haluan edistää EU:n ulkoasiainvaliokunnassa. Myös meidän Vihreiden tavoite tänään käsiteltävässä periaateohjelmassa on luoda aseeton maailma.

Meidän Vihreiden asiantuntemusta tarvitaan tässä ajassa myös ilmastokriisin torjunnassa. EU:n ilmastolaki etenee täysistuntoon.  Parlamentin esityksenä on -60% päästövähennys 2030 mennessä. Vihreät esittivät ilmastolakiin -65% päästövähennystavoitetta. Saavutettu tulos on monin tavoin historiallinen, mutta ei riittävä, ja työ jatkuu.

Ilmastopolitiikka on usein sarja pettymyksiä, mutta kun katson taakse sinne, mistä lähdettiin, näen edessä myös toivoa. Kun vaadin megafoniin eduskuntatalon portailla ilmastolakia Suomeen vuonna 2012, en olisi uskonut, että kahdeksan vuoden kuluttua äänestän koko EU:n ilmastolaista. Ilman ilmastoliikettä Suomessa ja koko EU:ssa tähän äänestystulokseen ei oltaisi päästy. Mikään, mitä tehdään ilmaston puolesta, ei ole turhaa. Suuri kiitos. Teitä kaikkia tarvitaan.

Me Vihreät olemme jaetulla sijalla suurin suomalainen puolue Euroopan parlamentissa. Vihreillä on enemmän paikkoja Euroopan parlamentissa, kuin koskaan aiemmin. Meillä on enemmän paikkoja Suomen eduskunnassa, kuin koskaan aiemmin.  Jos teemme parhaamme, meillä on ensi vuonna enemmän kunnanvaltuutettuja kuin koskaan aiemmin.

Ja sen me teemme, jotta voimme torjua ilmastonmuutosta ja rakentaa reilua yhteiskuntaa. Suojella ympäristöä, jotta kaikilla on puhdas ilma, kirkas taivas ja metsä täynnä elämää. Rakennetaan yhdessä turvaa ja uskoa tulevaisuuteen, jo tänään. Upeaa puoluekokousta kaikille!