Aktiivimalli lannistaa – tässä 8 parempaa keinoa kohentaa työllisyyttä

Vihreät eivät hyväksy sitä, että hallitus heikentää ihmisten työttömyysturvaa. Me haluamme perua hallituksen aktiivimallin yhdessä kansalaisliikkeen kanssa – viimeistään kun Vihreät ovat seuraavan kerran hallituksessa.

On muistettava, että nyt puhutaan vaikeassa tilanteessa olevista ihmisistä. Työttömyyteen liittyy suurta epävarmuutta omasta ja perheen tulevaisuudesta ja toimeentulosta. Työttömyys koskettaa tämän päivän Suomessa hyvin erilaisia ihmisiä. Työnsaanti tai epävarmuus nykyisen työn jatkosta huolestuttaa yhtä lailla vastavalmistuneita nuoria kuin pitkän työuran tehneitäkin.

Hallitus vaikuttaa olevan täysin irtaantunut arjesta. Työttömiltä odotetaan joustavaa keikkatöiden vastaanottamista tai yritystoimintaa, mutta hallitus on tehnyt siitä vaikeampaa rajaamalla työttömien lasten oikeutta päivähoitoon. Vaihtoehtoisesti hallitus odottaa työttömien osallistuvan TE-toimistojen aktiivitoimiin, mutta niitä ei ole tarjolla kaikille eikä osoittanut niihin riittäviä resursseja.

Me Vihreät haluamme nostaa ihmisiä työhön ja auttaa avaamaan ovia työelämään. Me sanomme ei nöyryyttävälle ja lannistavalle byrokratialle ja ihmisten pompottelulle. Hallitus lähtee liikkeelle siitä, että työllistymisen haasteet ratkaistaan kepillä – huolen ja epävarmuuden sekä alueellisen eriarvoisuuden lisäämisellä. Me emme tähän usko.

Ihmisten pitää pystyä näkemään valoa työttömyyden tunnelin päässä ja ennakoimaan omaa toimeentuloaan ilman pelkoa ikävistä yllätyksistä. Ei ole reilua uhkailla toimeentulon leikkauksella rangaistuksena tilanteesta, johon ei voi itse vaikuttaa.

Ihmisten nostaminen työelämään vaatii oikeudenmukaisempia toimia kuin mitä hallituksella on tarjota. Tässä niitä kahdeksan.

1. Lisätään resursseja palkkatukeen ja aktivointitoimien järjestämiseen ympäri maan.

Työttömille on koko maassa oltava tarjolla laadukkaita palveluita, jotka vastaavat heidän tarpeitaan ja auttavat työelämään pääsyssä. Mahdollisuus on pakkoa parempi motivaattori. Tavoitteena on avata ihmisille ovia työelämään, ei kytätä ja pompotella.

Palkkatukeen on lisättävä resursseja välityömarkkinoiden vahvistamiseksi, sillä tukityöllistämisen kautta on mahdollista löytää väylä pysyvään työllistymiseen. Ja vaikka näin ei kävisikään, ihmisellä on järkevää tekemistä, joka myös hyödyttää yhteisöä laajemmin. Palkkatuen rajaus maksimissaan 3000 työpaikkaan kolmannen sektorin osalta on purettava pikimmiten.  

2. Palautetaan kaikkien lasten oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon.

Hallitus odottaa, että työttömät ottavat joustavasti keikkatyötä vastaan. Samalla se on rajannut subjektiivista päivähoito-oikeutta. Tämä vaikeuttaa keikkatyön vastaanottamista, jos puolipäiväisessä hoidossa olevan lapsen hoito ei järjesty. Tällä hetkellä kunnan on järjestettävä hoitopaikka kahden viikon kuluessa. Se on aktiivimallin oloissa liian pitkä odotusaika.

Päivähoidon järjestämisen vaikeudet eivät saa johtaa siihen, että vanhempien työttömyysturva leikkautuu. Työttömänä olevien vanhempien perheissä lapset joutuvat kaksinkertaisesti huonoon asemaan. He jäävät vaille täyttä oikeutta varhaiskasvatukseen ja samalla perheen toimeentuloa vielä leikataan.

3. Lisätään työttömyysturvan ennakoitavuutta keikkatyön tekijöille.

Keikkatyön tekeminen aiheuttaa keskeytyksen työttömyyspäivärahan maksuun, koska tulojen vaikutus tukeen täytyy aina laskea erikseen ja vasta työnteon jälkeen. Pahimmillaan keskeytys voi kestää viikkoja. Se voi viedä etenkin pidempään työttömänä olleelta leivän pöydästä.

Ongelma on korjattavissa. Palkkion vaikutus päivärahan maksuun voitaisiin arvioida jo etukäteen, sillä yleensä keikkatyötä tekevä osaa ennakoida saatavan tulon määrän.  

Tämä tehostaisi myös työttömyysturvan suojaosan hyödyntämistä. Viime hallituksessa Vihreät ajoi läpi työttömyysturvan suojaosan, joka sallii ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että tulot vaikuttavat työttömyysturvan määrään. Se toimii porkkanana juuri sellaiselle toiminnalle, johon hallitus yrittää nyt kepillä patistaa.

4. Luodaan tulorekisteriin pohjautuva tukijärjestelmä, joka edistää työllistämistä.

Tulorekisterin käytössä olisi mahdollisuuksia yhdistää tiedot palkoista, etuuksista ja eläkkeistä. Tältä pohjalta voitaisiin rakentaa aidosti kannustava, toivoa antava ja uutta luova tukijärjestelmä, jossa tukien maksatus ei viivästy työnteon vuoksi.

5. Poistetaan loputkin esteet sivutoimiselle yrittäjyydelle.

Keikkatyötä tekevä saatetaan TE-toimistossa määrittää päätoimiseksi yrittäjäksi, jolloin työttömyyspäivärahan maksu lakkaa kokonaan. Virkailijat käyttävät tässä tapauskohtaista harkintaa, joten työntekijä ei pysty itse arvioimaan, missä raja kulkee. Kriteerit täytyy selkeyttää, jotta jokainen voi etukäteen arvioida tekemänsä työn vaikutuksen työttömyysturvaan. Epätietoisuus omasta toimeentulosta ei kannusta – se lannistaa.

6. Poistetaan työn perässä muuttamisen esteitä.

Muuttaminen työn perässä on suomalaisille korkean kynnyksen takana. Liikkumista työn perässä tulee helpottaa, mutta aktiivimalli ei ole siihen sopiva keino. Olennaista on lisätä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja erityisesti suuremmissa kaupungeissa, jotta pienipalkkaisetkin voivat muuttaa työn perässä. Lisäksi muuttohalukkuutta osaltaan vähentävä varainsiirtovero on poistettava.

7. Otetaan askeleita kohti perustuloa.

Perustulon käyttöönotto poistaisi monia nykyiseen työttömyysturvaan liittyviä kannustinloukkuja, sillä perustulo ei erottele työsuhteessa tai yrittäjänä tehtyä työtä, eikä sitä leikattaisi työkeikan vastaanottamisen vuoksi. Byrokratian keveneminen vapauttaisi TE-toimistojen työntekijöiden aikaa aidosti työllisyyttä edistäviin toimiin. Siis juuri niihin, joita ei nyt ole tarpeeksi tarjolla ja joihin hallitus silti työttömiä kepillä patistaa.

8. Huolehditaan työttömien koulutuksesta.

Varmistetaan, että jokainen nuori saa peruskoulun jälkeen koulutuksen, sillä ilman koulutusta työnsaanti on käytännössä mahdotonta. Mahdollistetaan koulutuksen päivittäminen tai alan vaihto niille työttömille, joiden olemassa oleva koulutus on vanhentunut eikä vastaa tämän päivän työelämän vaatimuksia.

Hallitus on jo valmistellut aktiivimallille jatkoa, jossa alettaisiin seuraamaan lähetettyjen työhakemusten määrää. Jatkuva raportointi työnhausta veisi työttömien aikaa pois työnhausta ja virkailijoiden aikaa pois työllistymisen edistämisestä. Toivottavasti aktiivimallista leimahtanut keskustelu vakuuttaa hallituksen siitä, että raja on tullut vastaan. Tarvitaan kannustusta ja tukea – ei hyppyyttämistä.