Aika ottaa askelia kohti perustuloa
Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on aikojen kuluessa kasattu tilkkutäkki, jonka palasten väliin jäävistä rei’istä putoaa helposti. Korona-aika on osoittanut, kuinka paljon päivittämistä sosiaaliturvajärjestelmämme vaatii, jotta voimme vastata 2020-luvun yhteiskunnan ja työelämän muuttuviin olosuhteisiin. Hallituksen on kyettävä ottamaan askeleita sosiaaliturvan uudistamiseen jo tällä hallituskaudella.
Muutaman viikonkin odottelu ilman tietoa tulevista tuloista luo aivan tarpeetonta stressiä ja taloudellista epävarmuutta tukea tarvitsevien arkeen. Kenenkään ei pitäisi joutua jännittämään lomakkeita täyttäessään, onko lääkkeisiin tai ruokaan varaa vielä ensi viikolla.
Vihreiden esittämä perustulo auttaisi ihmisiä sekä normaaliaikoina että kriisin keskellä. Perustulo maksetaan automaattisesti ilman byrokratiaa, joten se tarjoaa turvaa äkillisissä elmäntilanteen muutoksissa eikä ruuhkauta järjestelmää edes kriisitilanteen koittaessa.
Koronan aikana yhteiskunnassamme on otettu askeleita perustulon suuntaan. Yrittäjät ovat olleet työmarkkinatuen piirissä, eikä heiltä ole edellytetty yritystoiminnan lakkauttamista, kuten lainsäädäntö normaalioloissa vaatii. Yritystoiminta koronan luomassa epävarmuudessa on ollut monelle haastavaa ja toimeentulon turvaaminen siksi erityisen tärkeää.
Toinen askel kohti perustuloa on ollut työttömyysturvan suojaosan korottaminen. Hallitus on päättänyt jatkaa 500 euron suojaosaa marraskuun loppuun asti. Näin työtön työnhakija voi ansaita kuukaudessa 500 euroa ilman, että ansaitut eurot leikkaavat työttömyysetuutta. Tämä on helpottanut lyhytaikaisten töiden vastaanottamista, mikä on myös Vihreiden perustulomallin ydinajatus. Lyhytaikaisen tai osa-aikaisen työn vastaanottaminen ei saa muodostaa kannustinloukkua, vaan työnteon on aina oltava kannattavaa.
Olisimme yhteiskuntana koronapandemian aikana kipeästi kaivanneet perustuloa. Jos meillä olisi normaaliaikoina edes pieni perustuloelementti muiden tukimuotojen ohella, olisimme voineet hyödyntää sitä ihmisten tukemisessa koronakriisin alkuhetkistä lähtien.
Vihreät ovat ajaneet johdonmukaisesti sosiaaliturvajärjestelmän päivittämistä. Me uskomme siihen, että kepin sijasta porkkana toimii paremmin. Jo viime vuosina perusturvasta on purettu kannustinloukkuja ja siitä on tehty kattavampaa ja vahvemmin henkilökohtaista. Askel askeleelta ja kokeilu kerrallaan lähestymme perustuloa, johon jokainen täysi-ikäinen olisi oikeutettu.
Neljä Vihreiden ajamaa asiaa sosiaaliturvan uudistustyössä:
1. Perusturvan ja ansioturvan välinen kytkös pitää purkaa. Tähän asti ”maan tapa” on ollut, että aina, kun perusturvaa korotetaan, korotetaan vastaavasti myös ansioturvaa. Pienituloisimpien etuuksia tulisi voida korottaa ilman, että korkeampia etuuksia korotetaan samalla. Etuuskorotusten kohdentaminen vähimmäisturvaan on paitsi oikeudenmukaista, myös puolet kustannustehokkaampaa julkisen rahan käyttöä köyhyyden torjunnassa.
2. Tarvitsemme mahdollisimman nopeasti jatkoselvityksen siirtymisestä yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Hyvinvointivaltion ydin on siinä, että kaikki kansalaiset on vakuutettu parhaalla mahdollisella tavalla sosiaalisten riskien varalta. Tällä hetkellä ansiosidonnaista työttömyysturvaa vailla olevat henkilöt ovat keskimääräistä heikommassa asemassa, ja siten juuri se ryhmä joka vakuutusta eniten tarvitsisi. Ei voi olla niin, että yhteiskunnassamme on rakenteellisesti kahden kerroksen väkeä.
3. Tarvitaan lisää vauhtia yhdistelmävakuutuksen kehittämiseen. Emme voi sulkea silmiämme työmarkkinoiden muutoksen edessä. 2020-luvun työmarkkinoilla tarvitaan lisää joustavuutta. Moni putoaa järjestelmien väliin. Työmarkkinoita olisi kehitettävä niin, että yrittäjä- ja palkansaajatulojen yhdistäminen olisi mahdollisimman mutkatonta.
4. Sosiaaliturvajärjestelmän ei pidä olla sellainen, josta ihmisen täytyy selviytyä. Sosiaaliturvan on oltava ihmistä varten, ei hallintoa varten. Etuusbyrokratia muodostaa merkittävän esteen työllisyyden kasvulle, jos taloudellinen toimeliaisuus aiheuttaa epävarmuutta etuuden saamisen suhteen. Esimerkiksi kansallista tulorekisteriä voisi hyödyntää entistä paremmin, mikä mahdollistaisi enemmän automaatiota ja vähemmän byrokratiaa. Perustulokokeilun jatkoksi on ensi tilassa käynnistettävä byrokratiaa purkava kokeilu.
Olemme syksyn budjettiriihessä päättäneet negatiivista tuloverokokeilua valmistelevan työryhmän asettamisesta. Negatiivisessa tuloverossa veroa maksetaan vasta, kun kuukausitulot ylittävät tietyn tulorajan. Mikäli tulot jäävät rajan alle, henkilölle maksetaan negatiivista veroa eli etuutta. Kokeilu voitaisiin käynnistää valmistelevan työn pohjalta vuoden 2023 alussa.
Vihreät - De Gröna