5+1 keinoa varmistaa, ettei kukaan putoa tyhjän päälle koronan keskellä

Nyt on keskeistä varmistaa, että kaikki voitava tehdään ihmisten terveyden, turvallisuuden ja toimeentulon turvaamiseksi keskellä kriisiä. Tähän tarpeeseen hallitus nyt vastaa.

Hallitus julkaisi juuri mittavan talouspaketin, jolla reagoidaan koronan aiheuttamiin akuutteihin rahoitustarpeisiin. Lisää paketteja on tulossa kriisin etenemisen myötä esimerkiksi kuntien talouden tukemiseen, kuten pääministeri Marin heti tiedotustilaisuuden alussa korosti.

Paketti on yhdessä maanantaina (16.3.) julkistettujen toimien kanssa yksi Suomen historian suurimmista talouspaketeista, jonka myötä korona-kriisin hoitamiseen panostetaan yhteensä 15 miljardin euron edestä. Talouskriisiä ja yritysten ahdinkoa pyritään lieventämään toimilla, joiden ytimen valtiovarainministeri Katri Kulmuni kiteytti toteamuksella ”valtio takaa, pankit jakaa”. Valtaosa toimista tehdään siis yksityisellä rahalla mutta valtion takauksella. Yrityslainoja takaavan Finnveran valtuudet kasvatetaan 12 miljardiin euroon. Itse lisäbudjetti sisältää 400 miljoonan euron edestä suoria panostuksia niin sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon kuin työpaikkojen säilyttämiseen.

1. Kukaan ei saa pudota tyhjän päälle keskellä pandemiaa, joka on jo valmiiksi rankka kriisi etenkin monelle heikoimmassa asemassa olevalle. Siksi sosiaaliturvaan on tulossa seuraavaksi kolmeksi kuukaudeksi lukuisia helpotuksia. Työttömyysturvan omavastuupäivät poistetaan, jolloin turvan piiriin pääsee heti. Myös työssäoloehtoa lyhennetään merkittävästi.

2. Yrittäjien kohdalla työttömyysturvaa laajennetaan niin, että tukea saa, jos korona on vienyt yritystoiminnan edellytykset. Yritystoimintaa ei siis tarvitse ajaa alas saadakseen työttömyysturvaa. Näin pyritään turvaamaan etenkin yksinyrittäjien ja freelancerien toimeentulo – heistä harva kun pystyy hyödyntämään yrityslainoja tai muita tukipaketin tarjoamia keinoja selvitä kriisistä.

3. Yleisesti ottaen kriisiaikana sosiaaliturvan ehtoja tulkitaan mahdollisimman joustavasti, kuten Maria Ohisalo hallituksen tiedotustilaisuudessa korosti. Ihmisten välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon turvaaminen on perustuslakiin kirjattu perusoikeus, joka menee kriisissä byrokratian edelle. Kela on jo aiemmin tällä viikolla kertonut valtiovarainvaliokunnalle varautuneensa ruuhkiin ja kriisin aiheuttamiin tilanteisiin, joiden myötä ihmisten voi olla mahdotonta toimittaa laajoja selvityksiä tai täyttää monia tukien ehdoista. Siksi kriisiaikoina onkin viisasta viedä sosiaaliturvajärjestelmää perustulon suuntaan byrokratiaa ja kriisin myötä mahdottomaksi käyneitä vaatimuksia purkamalla.

4. Ensisijaista on huolehtia, ettei kenenkään hoito jää rahapulasta kiinni. Terveydenhuolto on nyt kovien haasteiden edessä, kun vaarallinen pandemia leviää laajoista varotoimista huolimatta. Hoitajia ja lääkäreitä uudelleenkoulutetaan kovan paineen alla, jotta etenkin tehohoidon tarjonta voidaan tarvittaessa moninkertaistaa. Moni tekee vielä tavallistakin pidempiä päiviä entistä vaikeammin ennakoitavissa olosuhteissa. Siksi nyt on ensiarvoisen tärkeää varmistaa hoitotyölle kaikki tarvittavat resurssit. Sen tärkeämpää käyttökohdetta veroeuroille on vaikea keksiä kuin mahdollisimman monen ihmisen hengen varjeleminen.

5. Poikkeusolot tuovat mukanaan myös muita kuin fyysisen terveyden ongelmia. Elintärkeiksi nousevat esimerkiksi auttavat puhelinpalvelut, jotka tarjoavat turvaa ja neuvontaa niin yksinäisyydestä kuin lähisuhdeväkivallasta kärsiville. Meidän on varmistettava, ettei kukaan jää yksin keskellä ahdistavaa tai jopa vaarallista tilannetta. Ihmisten terveyden ja turvallisuuden kannalta välttämättömät palvelut pidetään pyörimässä myös keskellä kriisiä – etenkin kun tiedetään, että kriisi pikemminkin lisää kuin vähentää niin mielenterveyspalveluiden kuin väkivallan uhreille tarjottavan tuen tarvetta.

Suomi elää keskellä poikkeusoloja. Se ei ole syy polkea kenenkään ihmisoikeuksia – päinvastoin, juuri kriisin keskellä hyvinvointivaltion perusarvot nousevat ennennäkemättömän suureen arvoon. Näinä aikoina on entistä tärkeämpää, että huolehdimme toisistamme ja tiivistämme hyvinvointivaltion turvaverkkoja entisestään.

+1 Koko ajan varaudutaan samalla myös kriisin jälkeiseen aikaan. Tämän tilanteen jälkiä hoidetaan vielä pitkään. Silloin on keskeistä huolehtia, ettei kriisin aikana syntyneitä kuluja pyritä paikkaamaan liian kovalla kiireellä tai voimalla. Varsinkin hyvinvointivaltion toiminnasta leikkaamisen kautta toteutettu talouskuri saattaisi pahimmillaan syventää lamaa ja vaikeuttaa kriisistä toipumista. Siksi malttia kaivataan vielä vuosien ajan, jotta koronakriisistä selvitään parhain päin eikä heikoimmassa asemassa olevia laiteta kriisin maksajiksi missään vaiheessa – ei nyt, ei ensi vuonna eikä tulevaisuudessa.