3 tapaa torjua eläkeläisköyhyyttä

Eläkeläisistä puhutaan toisinaan ikään kuin kyse olisi yhdestä yhtenäisestä ihmisryhmästä. Viime aikoina on uutisoitu eläkeläisten nettovarallisuuden ja käytettävissä olevien tulojen kasvusta. Tällaiset ylätason tilastot jättävät huomiotta ne tuhannet eläkeläiset, jotka elävät syvässä ja pitkittyneessä köyhyydessä. 

Eläkeläisten keskuudessa vallitseva eriarvoisuus uhkaa syventyä entisestään, ellei tilanteeseen puututa ajoissa ja tehokkaasti. Siksi kaikkien eläkkeiden korottamisen sijaan on syytä kiinnittää huomiota eläkeläisköyhyyden torjuntaan. 

Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty International ja Ihmisoikeusliitto huomauttavat tuoreessa (2021) raportissaan, että eläkeläiset kamppailevat erityisesti korkeiden terveyskulujen kanssa. Kulut kasaantuvat etenkin kaikista eniten sairastaville. Raportissa kerrotaan myös, että lähes 40 prosenttia ruoka-avun saajista on eläkeläisiä. He ovat usein myös pitkäaikaisia ruoka-avun saajia: miltei puolet heistä on turvautunut ruoka-apuun yli kolmen vuoden ajan.

Tämä on todella hälyttävä merkki hyvinvointivaltion epäonnistumisesta. Kenenkään ei pitäisi joutua turvautumaan ruoka-apuun etenkään näin pitkäaikaisesti.

Vuonna 2021 Kelan myöntämä kansaneläke on 593,97-665,29 euroa. Pienimpiä eläkkeitä täydentää takuueläke, mutta sitä on haettava erikseen, jolloin osalta jää takuueläke saamatta joko tiedonpuutteen tai byrokratian aiheuttamien hankaluuksien tähden.

Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korottaminen oli yksi ensimmäisistä toimista, johon tässä hallituksessa ryhdyimme köyhyyden vähentämiseksi Suomessa. Valitettavasti takuueläkkeellä ja asumistuellakin täydennetty minimiturva jää monien eläkeläisten kohdalla täysin riittämättömäksi suhteessa välttämättömiin menoihin. 

Monien ikäihmisten kuukausittaisia menoja kasvattavat sosiaali- ja terveydenhuollon maksut sekä lääkekulut. Näistä maksuista ja kuluista voi kasaantua satojen eurojen edestä kustannuksia ennen kuin maksukatto ja lääkekorvaukset alkavat helpottaa maksutaakkaa kunnolla. Lisäksi korvausten hakeminen erilaisten maksujen viidakossa käy herkästi hyvin monimutkaiseksi ja aikaavieväksi.

Iso osa kaikista köyhimmistä eläkeläisistä ei saa lainkaan työeläkettä, tai eläkekertymä on jäänyt hyvin vähäiseksi esimerkiksi pitkien hoitovapaiden ja katkonaisen työuran vuoksi. Siksi kaikkien työeläkkeiden korottaminen ei ole tehokkain tapa torjua eläkeläisköyhyyttä.

Eläkeläisköyhyys on laaja ja monialainen haaste, jonka torjuminen vaatii hyvinvointivaltion vahvistamista ja kehittämistä monin eri tavoin. Kokosin yhteen 3 tapaa torjua eläkeläisköyhyyttä:

1. Korotetaan kansaneläkettä ja eläkkeensaajan asumistukea niin, että jokaiselle eläkeläiselle taataan elämiseen riittävä toimeentulo.
2. Helpotetaan takuueläkkeen hakemista ja selvitetään haun automatisointia esimerkiksi kansallista tulorekisteriä hyödyntäen.
3. Porrastetaan ja korotetaan lääkekorvauksia sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen maksukattoja niin, ettei kenenkään kertalasku käy kohtuuttoman suureksi. Automatisoidaan maksukattojen toteutusta niin, että ne voidaan huomioida ennakoivasti monimutkaisten hakumenettelyjen sijaan.

Pidemmällä aikavälillä tarvitaan toimia, jotka parantavat suomalaisten työkykyä sekä työntekijöiden oikeuksien toteutumista. Näin pidennetään työuria ja vähennetään työelämän katkoksia, mikä parantaa niin työuran aikaista toimeentuloa kuin eläkekertymää.

Etenkin naisilla ja vähemmistöjen edustajilla on kohonnut riski eläkeläisköyhyyteen. Siksi työelämän yhdenvertaisuuteen ja jokaisen oikeuksien toteutumiseen on syytä panostaa huomattavasti nykyistä voimakkaammin. Esimerkiksi YK on kehottanut Suomea vähentämään hoivavelvoitteiden aiheuttamien työllisyyskatkosten aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia naisten eläkekertymään. Toisin sanoen vastuu lastenhoidosta tulee jakaa tasaisemmin vanhempien kesken. Tämä on yksi hallituksen toteuttaman perhevapaauudistuksen keskeisistä tavoitteista.