16 keinoa lapsi- ja perheystävällisen Suomen rakentamiseksi

Yhteiskuntaa on muokattava, jotta lapsia uskalletaan toivoa myös epävarmoina aikoina. Lapsi- ja perheystävällisessä yhteiskunnassa lapsen kanssa voi mennä työpaikalle, luentosaliin, kirjastoon ja ruuhkaiseen bussiin. Etenkin nyt koronakriisissä lapsiperheiden toimeentulon turvaaminen ja eriarvoisuuden pysäyttäminen on ensisijaista. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen lapsuuteen ja ehjään nuoruuteen.

Perhe- ja työelämän yhteensovittaminen voi tuntua haastavalta. Oma jaksaminen mietityttää monia. Osa lykkää lapsihaaveiden toteuttamista. Yhteiskunnan on tuettava jokaista vanhempaa ja niitä henkilöitä, jotka vasta haaveilevat vanhemmuudesta. Samalla on varmistettava, että perheiden monimuotoisuus näkyy ja kuuluu.

Vihreä eduskuntaryhmä esittää 16 keinoa, joilla Suomesta rakennetaan aidosti lapsi- ja perhemyönteinen yhteiskunta.

Torjutaan lapsiperheköyhyyttä

Yhdenkään lapsen ei pidä elää köyhyydessä. Silti joka kymmenes lapsi elää pienituloisessa perheessä, jossa on niukkuutta hyvän elämän perusedellytyksistä. Lähes puolet tänä vuonna syntyvistä lapsista kohtaa vanhempiensa eron. Vajaa kolmannes eroperheiden lapsista asuu vuoroviikoittain vanhempiensa luona. Lapsiperheköyhyyden torjumiseksi vuoroasuvat lapset on huomioitava molempien vanhempien asumistuessa.

Hallitus teki lapsilisään kymmenen euron yksinhuoltajakorotuksen vuoden 2020 alusta. Muutos toteutettiin niin, että siitä hyötyvät myös toimeentulotuella olevat perheet. Lisäksi hallitus alentaa varhaiskasvatusmaksuja, jotta yhä useampi perhe pääsee maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin. Vihreiden pitkän aikavälin tavoite on kokonaan maksuton varhaiskasvatus.

1. Kehitetään asumistukea viimeistään osana sosiaaliturvauudistusta niin, että vuoroasuva lapsi huomioidaan myös toisen vanhemman asumistuessa. Lapsi tai nuori tarvitsee yhtä paljon tilaa molemmissa kodeissa. Vanhempien taloudellinen tilanne ei saa olla este lapsen kannalta parhaaksi todetulle asumisratkaisulle, kuten vuoroasumiselle. Hallitusohjelman mukaisesti parannetaan vuorovanhemmuusperheiden asemaa asumistuessa niin, että etävanhemman asumistuessa otetaan huomioon, että lapsi olisi kymmenen yötä kuukaudessa etävanhemman luona. Kustannusarvio on noin 51 miljoonaa euroa.

2. Toteutetaan perhevapaauudistus viipymättä. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on ansiosidonnaisten vanhempainvapaiden ulottaminen siihen asti, kunnes lapsi täyttää 1,5 vuotta. Perhevapaat jakautuvat tasa-arvoisesti ja myös muilla läheisillä, kuten isovanhemmilla, on oikeus ansiosidonnaisen vanhempainvapaan käyttöön.

3. Kehitetään sosiaaliturvajärjestelmää kohti perustuloa. Näin parannetaan kaikista parhaiten perheiden toimeentuloa ja tulojen ennakoitavuutta.

Vahvistetaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita

Perustason palveluita on vahvistettava, jotta mielenterveyden hoito ei kasaudu erikoissairaanhoitoon tai lastensuojeluun. Ehkäistään lasten ja nuorten mielenterveysongelmien syntymistä pitämällä huolta perheiden hyvinvoinnista, laadukkaista kasvatus- ja koulutuspalveluista sekä lastensuojelun riittävistä resursseista. Ei suljeta silmiä yhdenkään lapsen hädältä, vaan turvataan avunsaanti mielenterveyden haasteisiin ajoissa.

Huolehditaan, että vastuut jakautuvat selkeästi, jotta palvelujärjestelmämme osat toimivat tehokkaasti ja vältytään luukulta toiselle pompottelulta. Pidetään huolta siitä, että lasten ja nuorten kanssa toimivilla aikuisilla on aidosti aikaa kohdata jokainen lapsi ja nuori. Lisätään lapsille ja nuorille vuosittaiset mielenterveystarkastukset, joissa hyvinvointia kartoitetaan kokonaisvaltaisesti myös perheen ja lähipiirin tilanne huomioiden. Myös vanhemmuuteen on oltava tukea saatavilla matalalla kynnyksellä.

Hallitus lisää oppilaitoksiin psykologeja ja kuraattoreja perusopetukseen ja toiselle asteelle sekä tekee oppilashuoltoon sitovan mitoituksen. Varmistetaan, että kaikilla koulutusasteilla on riittävästi psykologeja tukemaan lapsia ja nuoria.

4. Toteutetaan lasten ja nuorten terapiatakuukokeilu hyödyntäen EU:n elpymisrahastoa. Koronapandemian hillitsemiseksi tehdyt rajoitustoimet ovat aiheuttaneet mielenterveysongelmia lapsille ja etenkin nuorille. Lähes 70 prosenttia 13–19-vuotiaista nuorista kertoo, että korona on tuonut elämään huolia tai pahentanut jo olemassa olevia.
Luodaan lapsille ja nuorille omia lyhytterapiapalveluita perustason terveydenhuoltoon ja puretaan näin koronan aiheuttamaa mielenterveyden hoitovelkaa. Kustannusarvio on 8 miljoonaa euroa vuodessa.

5. Laitetaan kouluikäisten mielenterveyspalvelut kuntoon. Kouluikäisten lasten mielenterveyspalvelut perusterveydenhuollossa ovat valuneet kasvatus- ja perheneuvoloiden toteutettavaksi, kun laissa ei ole määritelty selkeää vastuutahoa. Kasvatus- ja perheneuvoloiden toiminta on kuitenkin sosiaalipalvelu, jossa tehtävä mielenterveystyö rajoittuu ongelmien ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyden varhaiseen tukeen, mutta se ei kata yksilöllisten mielenterveyshäiriöiden hoitoa. Kouluikäisten mielenterveyshäiriöiden hoitoon on määritettävä lainsäädännössä vastuutaho ja riittävät resurssit.

6. Turvataan nuorten päihdepalvelujen laatu ja saavutettavuus. Mitä varhaisemmassa vaiheessa nuoren päihdeongelmiin puututaan, sitä helpommin haasteita voidaan ratkoa. Yhtäkään nuorta ei saa jättää yksin päihdeongelman kanssa.

Turvataan lasten oikeuksien toteutuminen

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus kasvaa ja kehittyä turvassa omaksi itsekseen. Varmistetaan, että lasten oikeudet toteutuvat kaikissa tilanteissa ja muistetaan, että lasten oikeudet ovat meidän aikuisten velvollisuuksia. Lisätään keinoja, joilla lapset ja nuoret voivat saada tietoa omista oikeuksistaan. Kiinnitetään erityisesti huomiota vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten sekä nuorten oikeuksiin.

Parlamentaarinen komitea valmistelee lapsistrategian, joka on yli hallituskausien ulottuva oikeusperusta lapsi- ja perhepolitiikalle. Kulloinenkin hallitus tekee konkreettisen toimenpideohjelman lapsistrategian kirjausten noudattamisesta. Tämä on tärkeä työkalu pitkäjänteiselle lapsi- ja perhepolitiikalle.

7. Jokaisella lapsella on oikeus väkivallattomaan lapsuuteen. Varmistetaan, että Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelmaa toteutetaan osana lasten ja nuorten parissa toimivien ammattilaisten työtä.

8. Otetaan lapsibudjetointi ja lapsivaikutusten arviointi osaksi sote-uudistuksen hyvinvointialueiden toimintaa heti niiden perustamisesta alkaen. Lisätään lapsilähtöistä budjetointia kunnissa. Arvioidaan lapsivaikutukset jokaisessa lapsia koskettavassa lakiuudistuksessa. Lapsivaikutusten jatkuva arviointi tuo tietoa lainsäädännöllisistä muutostarpeista.

9. Luodaan tietojärjestelmä, jossa on kootusti kaikkien lapsen elämään liittyvien tahojen suunnitelmat. Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio ei riitä, vaan tarvitaan lisää yhteistyötä myös koulun ja sosiaalipuolen välillä. Perheneuvoloiden ja perhekeskusten resurssit on turvattava, jotta yhteistyö eri tahojen kanssa on sujuvaa.

Huomioidaan perheiden monimuotoisuus

Muokataan rakenteita, ei perheitä. Suomessa arviolta joka kolmas perhe poikkeaa biologisen isän ja äidin ydinperheestä. Annetaan tilaa jokaiselle perheelle olla juuri omanlaisensa ja tunnistetaan kaikki vanhemmuuden eri muodot. Puretaan perheellistymisen esteitä. Hyvinvointivaltion tehtävä on huolehtia siitä, että jokainen toivottu lapsi syntyy.

Hallitus lisää hedelmöityshoitojen yhdenvertaisuutta ja vahvistaa ammattilaisten tietoisuutta sekä kykyä kohdata monimuotoisia perheitä. Lisä- ja täydennyskoulutuksella huolehditaan siitä, että lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivilla ammattilaisilla on riittävästi tietoa, taitoa ja osaamista kohdata sekä ottaa huomioon perheiden moninaisuus.

10. Mahdollistetaan sijaissynnytykset lainsäädännöllä. Tällä hetkellä hedelmöityshoitolaki kieltää sijaissynnytyksen Suomessa, mikä on johtanut sijaissynnytysturismiin. Sijaissynnytys on monelle ainoa keino saada lapsi. Sijaissynnyttäminen on tehtävä mahdolliseksi sellaisella tavalla, joka suojelee kaikkien osapuolten oikeuksia ja jossa oikeus- ja vastuukysymykset hoidetaan selkeästi. Sijaissynnyttäjän osallistuminen hoitoon on aina oltava vapaaehtoista eikä siihen liity taloudellisen edun hankkimista.

11. Yhdistetään äitiys- ja isyyslait vanhemmuuslaiksi niin, että uusi laki on sukupuolineutraali ja ottaa huomioon useamman kuin kahden vanhemman perheet.

12. Perhe on tärkein tekijä kotoutumisen onnistumisessa. Parannetaan perheenyhdistämisen edellytyksiä. Kiinnitetään huomiota puolisoiden kotouttamiseen, kielen oppimiseen ja uramahdollisuuksiin sekä toimeentulovaatimusten kohtuullisuuteen.

Lisätään lapsiystävällisyyttä oppilaitoksissa ja kulttuurissa

Työpaikkojen lapsiystävällisyydestä puhutaan paljon, ja moni työpaikka onkin aktiivisesti lähtenyt edistämään perhemyönteisyyttä. Nyt oppilaitoksista on tehtävä lapsiystävällisiä. Opiskelija voi kokea lapsihaaveen toteuttamisen ristiriitaiseksi, koska nykyinen ilmapiiri kannustaa opiskelemaan ja valmistumaan mahdollisimman nopeasti. Lapsen pitää olla aina tervetullut, myös opintojen aikana.

Tutkimusten mukaan paremmin toimeentulevat saavat enemmän lapsia. Varmistetaan, ettei lasten saaminen ole parhaassa asemassa olevien etuoikeus. Äitiyspakkaus on esimerkki lapsiperheiden yhdenvertaisuutta lisäävästä palvelusta.

13. Annetaan opiskelijalle 100 % opintolainahyvitys perhevapaan kuukausilta.
Opintolainahyvityksen voi saada, kun valmistuu määräajassa siitä tutkinnosta, jota on suorittanut ollessaan perhevapaalla. Määräajan pidennyksessä huomioitaisiin perhevapaakuukaudet kuten nytkin. Kustannusvaikutus on neljä miljoonaa euroa.

14. Helsingissä jokainen syntyvä lapsi saa kummikseen kulttuuritoimijan, joka kutsuu lapsen perheineen mukaan kulttuuritoimintaan jo neuvolassa. Kummius jatkuu kouluikään asti. Laajennetaan kulttuurin kummitoimintaa uusiin kaupunkeihin ja kuntiin, jotta yhä useampi perhe saa kokea taide- ja kulttuurielämyksiä.

Luodaan väyliä lasten osallistamiseen

Vahvistetaan lasten ja nuorten kuulemista kaikessa heitä koskevassa päätöksenteossa. Kiinnitetään huomio erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten kuulemiseen. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten, eri sosioekonomisista taustoista tulevien, romaniperheiden ja saamelaisten lasten ääni on myös saatava kuuluviin päätöksenteossa. Vammaisten lasten ja nuorten kuulemisessa on oltava mahdollista käyttää yksilöllisen tarpeen mukaan kommunikaatiota korvaavia tai tukevia keinoja, kuten eleitä, kuvasymboleita, valokuvia, viittomia tai kirjoittamista.

Nuoret ovat toivoneet*) kuulemisten avointa foorumia. Näin yhä useammalla nuorella olisi mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. Kuntiin voidaan luoda nuorista kokemusasiantuntijaryhmiä, jotta keskustelut nuorten ja päättäjien välillä lisääntyvät. Kuulemisten avoimia foorumeja voidaan toteuttaa myös kouluissa ja oppilaitoksissa.

15. Luodaan rakenne lasten ja nuorten kuulemiseen lainsäädäntötyössä. Luodaan pysyvät toimintatavat lasten osallistamiseen lainsäädännön valmistelutyössä ja eduskunnan valiokuntatyöskentelyssä. Otetaan suunnittelussa huomioon lasten ikä, eettiset näkökulmat ja yhteistyötahot, kuten oppilaitokset ja kansalaisjärjestöt. Mahdollistetaan myös kirjallinen kuuleminen, jotta lapset ja nuoret voivat kirjoittamalla kertoa mielipiteensä. Varmistetaan osallistamistyölle pysyvät ja riittävät resurssit.

16. Kaupunkisuunnittelu on osallistamiskysymys. Kaupungin ja kuntien on oltava kaikille sopivia. Otetaan lasten ja perheiden tarpeet huomioon kaupunkisuunnittelussa. Kiinnitetään kaikessa suunnittelussa ja toteutuksessa huomiota esteettömyyteen, saavutettavuuteen ja monimuotoisuuteen.

*) Vihreä eduskuntaryhmä kuuli nuoria ehdotusten valmistelussa. Kuuleminen järjestettiin etänä yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa marraskuussa 2020.