101 keinoa luontokadon pysäyttämiseksi kunnissa
Luonto on meille suomalaisille rakas, ja siitä on voitava nauttia sekä maalla että kaupungeissa. Monimuotoinen luonto, vapaasti virtaavat puhtaat vedet ja vehreät asuinalueet sekä eläin- ja luontoystävälliset palvelut ovat myös kuntien veto- ja pitovoimatekijöitä.
Kun kokoomusjohtoinen hallitus leikkaa ympäristönsuojelusta ja peruuttaa ilmasto- ja luontotoimista, on kuntapäättäjillä entistäkin suurempi vastuu ekologisen kestävyyden turvaamisessa. Kunnissa me voimme korjata asioita, joita Orpon hallitus parhaillaan heikentää.
Vihreät esittää 101 keinoa luontokadon pysäyttämiseksi kunnissa: metsissä, lähiluonnossa, luonnonsuojelun ja ennallistamisen keinoin, vesistöissä, eläimet huomioiden, tutkimusta ja elinkeinoelämää kuunnellen, kiertotaloutta vahvistamalla, ilmastokriisiä hillitsemällä sekä luontomyönteisellä päätöksenteolla.
101 keinoa on kerätty Vihreiden vaaliohjelmista, poliittistista ohjelmista sekä eduskuntaryhmän tekemistä kannanotoista.
Löydä ehdokkaasi kunta- ja aluevaaleissa
Metsät
Suomalaista metsäluontoa voidaan suojella vain Suomessa – ja myös kunnissa. Metsät ovat paitsi lukuisten uhanalaisten eliöiden koti, myös kuntalaisille rakkaita retkeily- ja leikkipaikkoja.
1. Paikataan Petteri Orpon petettyä luontolupausta suojelemalla kaikki kunnan omistamat vanhat metsät ja luonnontilaiset metsät tiedepohjaisiin kriteereihin nojaten.
2. Suojellaan kunnan omistamat METSO-ohjelman kriteerit täyttävät metsät.
3. Ostetaan mahdollisuuksien mukaan asukkaille sekä luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä yksityisesti omistettuja metsiä suojeluun kunnan toimesta.
4. Hoidetaan kuntien metsiä siten, että huomioidaan sekä luonnon monimuotoisuuden lisääminen että maisema- ja virkistysarvot.
5. Annetaan metsien vanheta rauhassa. Suositaan suunniteltua hoitamattomuutta ja luonnontilaisuutta. Lisätään lahopuun määrää.
6. Siirrytään kunnissa avohakkuista jatkuvaan kasvatukseen etenkin turvemailla.
7. Laaditaan metsänhoitosuunnitelma, jossa esitetään toimet hiilinielujen säilyttämiseksi ja kasvattamiseksi sekä luontoarvojen vaalimiseksi.
8. Sitoudutaan lopettamaan hakkuut lintujen pesimäaikoina.
9. Liitetään kunnan omistamat talouskäytössä olevat metsät FSC-sertifikaattiin.
10. Huomioidaan hiilinielujen ja hiilivarastojen säilyttäminen ja kasvattaminen maankäytössä ja metsien hoidossa.
Lähiluonto ja kaavoitus
Lähiluonto parantaa tutkitusti hyvinvointiamme. Varjelemalla luontokohteita ja viheralueita rakentamiselta, suosimalla kaupungeissa tiivistä kaupunkirakennetta sekä huomioimalla kaavoituksessa myös eri luontokappaleiden tarpeet huolehdimme myös itsestämme.
11. Varmistetaan viheralueiden riittävä määrä ja lähiluonnon saavutettavuus 3-30-300 periaatteella varmistamalla, että jokaisella alueella latvuspeittävyys on vähintään 30%, lähiviheralue löytyy alle 300 metrin etäisyydeltä ja jokaisesta ikkunasta näkyy vähintään 3 puuta.
12. Turvataan kaavamerkinnöin ja rakennusjärjestyksen avulla olemassa olevan kasvillisuuden mahdollisimman laaja säilyttäminen.
13. Laajennetaan ekologisia verkostoja myös rakennettuun ympäristöön esimerkiksi lisäämällä katupuita, viherkattoja ja muuta kasvillisuutta sekä varmistamalla vanhojen puiden suojelu.
14. Varaudutaan kaupunkiluonnon tilaa parantamalla ja sitä lisäämällä ilmastokriisin seurauksiin kuten lisääntyviin helteisiin ja kasvavaan sademäärään, huolehditaan asumisen riittävästä jäähdytyksestä, luontaisesta varjostuksesta ja suojataan rakennuksia muuttuvilta olosuhteilta.
15. Lisätään monimuotoisuutta puistoissa ja muilla kaupungin viheralueilla muuttamalla nurmikoita niityiksi.
16. Hoidetaan kunnan omistamia avoimia alueita esimerkiksi laidunnuksella.
17. Suositaan kotoperäistä kasvillisuutta ja vahvistetaan hallittua hoitamattomuutta viheralueiden hoidossa. Hyödynnetään istutuksissa syötäviä kasveja.
18. Varmistetaan, että asukkaille on tarjolla riittävästi viljelypalstoja.
19. Edistetään kunnan luontokohteiden saavutettavuutta joukkoliikenteellä ja kävellen.
20. Luovutaan rakentamisen pysäköintipaikkanormeista autottomien asuinalueiden mahdollistamiseksi ja vehreämpien pihojen mahdollistamiseksi.
21. Kaavoitetaan palvelut lähelle asukkaita ja joukkoliikennettä, jotta luonnolle jää enemmän tilaa.
22. Ohjataan kaavoituksella pyöräily- ja jalankulkupainotteisten kortteleiden ja alueiden syntyyn kaupungeissa.
23. Varmistetaan kaavoituksessa määrällisesti ja laadullisesti riittävät viher- ja vesialueverkostot.
24. Otetaan kaavoituksessa käyttöön viherkerroin, joka kuvaa tontin tai korttelin vihertehokkuutta, eli sitä kuinka paljon tontilla on erilaisia kasvillisuuspintoja ja sadevesiä viivyttäviä ratkaisuja suhteessa tontin pinta-alaan. Kehitetään kerrointa huomioimaan myös biodiversiteetti ja hiilensidonta.
25. Huomioidaan uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, rakentaminen kaavoituksessa niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän luontohaittaa.
Luonnonsuojelu ja ennallistaminen
Kunta voi olla merkittävä toimija luonnonsuojelussa ja varjella arvokkaita ekosysteemejä. Pelkkä luonnon suojeleminen ei kuitenkaan riitä, vaan meidän on myös parannettava luonnon tilaa ennallistamisen keinoin siellä, missä ihmistoiminta on ollut luonnolle vahingollista.
26. Edetään kunnissa kohti kansainvälisten sitoumusten mukaista 10 % tiukan suojelun ja yhteensä 30 % suojelutavoitteita maa- ja vesialueilla.
27. Otetaan elinympäristöjen ennallistaminen osaksi kuntien luonnonsuojelutoimia.
28. Perustetaan jokaiseen kuntaan vähintään yksi uusi luonnonsuojelualue vaalikauden aikana. Suurimmissa kunnissa luonnonsuojelualueita on perustettava useampia.
29. Säilytetään ja perustetaan kosteikkoja ja ennallistetaan suoalueita.
30. Ennallistetaan kunnan omistuksessa olevia ojitettuja soita.
31. Metsitetään kunnan joutomaita.
32. Kielletään kaivostoiminta luonnonsuojelualueilla, tärkeiden luontokohteiden läheisyydessä, erityisellä poronhoitoalueella sekä saamen- ja koltankielen puhuma-alueilla.
33. Huomioidaan olemassa olevan kaivostoiminnan luontovaikutusalueet yli kuntarajojen.
34. Huolehditaan ennallistamalla myös perinnebiotooppien säilymisestä.
35. Torjutaan suunnitelmallisesti haitallisia vieraslajeja niiden leviämisen ja vakiintumisen estämiseksi eettisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.
36. Kompensoidaan rakentamisen yhteydessä menetettyjä hiilinieluja ja luontoarvoja toisaalla.
Vesistöt
Suomessa on liikaa huonossa kunnossa olevia vesistöjä: sameita puroja, rehevöityneitä järviä ja ahdingossa oleva Saaristomeri. Kunnissa voidaan tehdä töitä lähivesien kunnostamiseksi ja suojelemiseksi.
37. Laitetaan lähivedet kuntoon: ennallistetaan pienvesiä sekä kunnostetaan rehevöityneet järvet perustamalla kosteikkoja, pintavalutuskenttiä, tulvatasanteita ja suojavyöhykkeitä.
38. Turvataan pienvedet maankäytön suunnittelussa.
39. Varmistetaan, että kunnan omistamissa metsissä noudatetaan pienvesien suojavyöhykkeitä, lopetetaan avohakkuut suometsissä ja turvataan esimerkiksi korvaamattoman arvokkaat raakkuesiintymät.
40. Vähennetään ravinteiden, kiintoaineksen ja muun kuormituksen huuhtoutumista vesistöihin huolellisella hulevesisuunnittelulla ja eroosiota vähentävillä toimenpiteillä.
41. Lakataan käyttämästä tekonurmia, rajoitetaan nastarenkaiden käyttöä kaupunkien keskusta-alueilla ja etsitään muita keinoja mikromuovin vesistöihin kulkemisen estämiseksi.
42. Edistetään ravinteiden kierrätystä kohti ravinneneutraaliutta vesistökuormituksen vähentämiseksi.
43. Varmistetaan paikallisten asukkaiden osallisuus kaivoshankkeita koskevassa päätöksenteossa vesistövaikutusten huomioimiseksi.
44. Huolehditaan kalakannoista purkamalla vaelluskalojen nousuesteitä, rakentamalla kalateitä ja kunnostamalla virtavesiä.
45. Laaditaan pohjavesien suojelusuunnitelmat kaikissa kunnissa.
46. Varmistetaan, että virtavesiä ylittävät rakenteet (kuten tierummut) ovat vesieliöiden kannalta esteettömiä. Puretaan tarvittaessa rakenteita virtavesien tieltä.
Eläimet
Kunnat voivat parantaa eläinten hyvinvointia niin villieläinten, lemmikkien kuin myös tuotantoeläinten osalta. Luonnonvaraisten eläinten osalta tärkeää on varmistaa, että kunnissa on riittävän laajat ja yhtenäiset elinympäristöt eläimille.
47. Vaalitaan erityisesti uhanalaisten lajien elinympäristöjä ja niiden kytkeytyneisyyttä.
48. Varmistetaan, että kaupungista löytyy myös pimeyttä ja hiljaisuutta sitä kaipaaville lajeille.
49. Varmistetaan hädänalaisten luonnonvaraisten eläinten hoito ja kuljetus sekä lemmikki- ja tuotantoeläinten eläinlääkäripalveluiden saavutettavuus.
50. Laaditaan kunnalle eläinten hyvinvointisuunnitelma.
51. Kehitetään virallisen ja vapaaehtoisen eläinsuojelun yhteistyötä.
52. Turvataan eläinsuojeluneuvonta ja -valvonta sekä eläinsuojeluongelmien tehokas ennaltaehkäisy.
53. Parannetaan luonnonvaraisten eläinten turvallisuutta kunnissa ottamalla käyttöön esimerkiksi lintuturvallisen rakentamisen periaatteet ja lisäämällä lajien mahdollisuuksia liikkua alueelta toiselle ilman teiden ylittämistä kaavoittamalla vehreitä ali- ja ylikulkuja.
54. Lisätään pölyttäjille ja muille selkärangattomille tarpeellista kasvillisuutta ja elinympäristöjä.
55. Puolitetaan eläinperäisten tuotteiden kulutus kuntien omissa ruokapalveluissa ja muissa hankinnoissa vuoteen 2030 mennessä.
56. Tarjotaan aina laadukas vegaaninen vaihtoehto kunnan tarjoamissa ruokailuissa.
Tutkimus, kehitys ja elinkeinoelämä
Ilman tutkimusta, kehitystoimintaa sekä edelläkävijäyrityksiä ei voida pysäyttää luontokatoa. Kunnissa täytyy yhdistää kaikki voimat yhteistyöhön ympäristön puolesta.
57. Varmistetaan, että päätöksenteon tukena on aina riittävät ja ajantasaiset luontotiedot ja -selvitykset.
58. Tuetaan innovatiivisia kiertotalousratkaisujen ja vaihtoehtoisten materiaalien tutkimusta vaihtoehtona kaivannaisteollisuudelle.
59. Tehdään yhteistyötä paikallisten maatalous- ja muiden yritysten kanssa, jotka voivat tuottaa biokaasua.
60. Edistetään hiiltä sitovia viljelymenetelmiä.
61. Edistetään uusiutuvan energian tuotantoa mm. kuntien lupaprosesseja sujuvoittamalla, ympäristökriteereistä tinkimättä.
62. Koordinoidaan alueen ympäristöalan yrityksiä uusien ratkaisujen ja liiketoimintamallien edistämiseksi.
63. Edistetään kunnan hankinnoilla, kokeiluilla, ohjeistuksilla ja muilla keinoilla sellaisten tuotteiden ja palveluiden syntyä ja markkinoita, joilla kuntalaiset ja yritykset voivat vähentää päästöjään.
64. Otetaan elinkeinoelämä mukaan luonnon tilan parantamisen hankkeisiin kunnissa.
Kiertotalous
Hankinnat ja kuluttaminen muodostavat merkittävän osan niin kunnan kuin sen asukkaidenkin luontojalanjäljestä. Kiertotaloutta edistämällä voimme tehokkaasti vähentää luonnon kuormitusta.
65. Edistetään kiertotaloutta ja energia- ja materiaalitehokkuutta, mikä tukee niin ympäristöä, kuntataloutta kuin paikallisia vihreän siirtymän yrityksiä.
66. Liitytään kansallisen Kiertotalouden green deal -sitoumukseen Suomen kiertotaloustavoitteiden saavuttamiseksi.
67. Monipuolistetaan kirjastojen lainaustoimintaa niin, että sieltä voi lainata esimerkiksi urheilu- ja retkeilyvälineitä, työkaluja ja pelejä. Tuodaan kirjastoihin käyttötavaroita, kuten ompelukoneita, joita voi käyttää paikan päällä.
68. Edistetään rakennusmateriaalin kiertämistä perustamalla rakennusosatoreja tai muita paikkoja, jossa purettavien rakennusten osat löytyvät helposti uutta käyttöä varten.
69. Lisätään kierrätysmateriaalien käyttöä talonrakentamisessa, infrarakentamisessa ja ylläpidossa sekä viherrakentamisessa. Koordinoidaan kunnissa rakentamisen maamassojen käyttöä niin, että kerran kaivetut maamassat hyödynnetään jatkossakin.
70. Ohjataan kunnallisia energia- ja jätelaitoksia siirtymään jätteen poltosta kohti parempaa materiaalien hyödyntämistä ja polttoon perustumattomia tapoja tuottaa energiaa.
71. Varmistetaan esimerkiksi kunnan kiinteistöjen remonttien yhteydessä käytöstä poistettavien tavaroiden tarjoaminen kuntalaisille erilaisten roskalava- palveluiden tai myyntitilaisuuksien kautta.
72. Helpotetaan ja kannustetaan asukkaita jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen.
73. Tuetaan kulutustavaroiden korjauspalveluiden yleistymistä esimerkiksi toimitiloja tai korjauskannusteita tarjoamalla.
Ilmastokriisin hillitseminen
Huolestuttavaa vauhtia etenevä ilmastokriisi on yksi luontokadon suurimmista ajureista. Hillitsemällä ilmaston kuumenemista kunnissa helpotamme myös luonnon hätää. Keskeisessä roolissa ovat etenkin energian säästäminen ja energiatehokkuus sekä liikenteen ja rakentamisen päästöjen vähentäminen.
74. Asetetaan kaikissa kunnissa tavoitteeksi hiilineutraalius viimeistään vuonna 2030 ja hiilinegatiivisuus sen jälkeen.
75. Luovutaan fossiilisista polttoaineista, turpeesta sekä runkopuun polttamisesta energiantuotannossa.
76. Vähennetään puun polttoa ja siirretään lämmöntuotantoa polttoon perustumattomiiin menetelmiin, kuten sähkökattiloihin ja hukkalämpöihin, sekä kehitetään energian varastointia.
77. Varmistetaan, että kunnissa poltettu biomassa koostuu ainoastaan metsätalouden sivuvirroista ja FSC-sertifioidusta biomassasta.
78. Edistetään kaavamääräyksillä uusiutuvan energian käyttöä, energiansäästöä, lähienergian tuotantoa ja alueiden ja tilojen käyttötapoja, jotka vähentävät päästöjä.
79. Parannetaan rakennusten energiatehokkuutta ja lisätään rakennusten omaa energiantuotantoa esimerkiksi aurinkoenergian ja maalämmön avulla. Asennetaan kunnan kiinteistöihin aurinkopaneeleita. Säästetään energiaa kunnan organisaatioissa 50/50 -mallilla, jossa koulu, kirjasto tai muu yksikkö saa puolet säästetyistä energiakuluista itselleen käyttöön.
80. Tuetaan ja ohjataan kuntalaisia ja muita kiinteistöjen omistajia energiaremonteissa sekä energiansäästämisessä. Annetaan kuntalaisille koulutusta energiatehokkuudesta ja autetaan pientaloja ja taloyhtiöitä aurinkopaneelien hankinnassa.
81. Pidennetään rakennusten elinkaaria, tehdään peruskorjaamisesta purkamista houkuttelevampi vaihtoehto ja huolehditaan rakennetun ympäristön kunnossapidosta.
82. Huolehditaan rakennusmateriaalien ja -osien kestävyydestä, korjattavuudesta ja kierrätyksestä. Suositaan uudisrakentamisessa puurakentamista sekä muita vähäpäästöisiä materiaaleja.
83. Toteutetaan luonnon kokonaisheikentämättömyyden periaatetta kaikessa rakentamisessa, myös uusiutuvan energian hankkeissa. Pyritään rakentamisessa siihen, että puita kaadetaan mahdollisimman vähän.
84. Lisätään joukkoliikennettä, rakennetaan ratikkakiskoja ja hyödynnetään sähköbusseja.
85. Kehitetään kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia ja pidetään kävely- ja pyörätiet kunnossa. Otetaan käyttöön kaupunki- tai kyläpyöriä, ja mahdollistaan taakkapyörien lainaaminen esimerkiksi kirjastosta. Tarjotaan kunnan työntekijöille työsuhdematkalippuja ja -sähköpyöriä.
86. Rakennetaan sähköauton latausasemia ja biokaasun tankkausasemia. Vaihdetaan kunnan omassa käytössä olevat autot sähkö/biokaasuautoihin. Vuokrataan autoja virka-ajan ulkopuolella asukkaiden käyttöön.
87. Otetaan käyttöön ruuhkamaksut suurilla kaupunkiseuduilla. Ohjataan ruuhkamaksun tuotot joukkoliikenteen kehittämiseen.
88. Otetaan käyttöön liikenteen ympäristövyöhykkeet suurissa kaupungeissa. Näin vähennetään kaupungin kasvihuonekaasupäästöjä ja liikenteen aiheuttamaa meluhaittaa sekä terveydelle haitallisia ilmansaasteita.
89. Vähennetään jakeluliikenteen päästöjä esimerkiksi kilpailutuskriteerein, jakeluliikenteen pysäköintitunnuksen ehdoissa ja luomalla keskitettyjä tavaroiden ja tilausten noutopaikkoja.
Päätöksenteko
Sillä on väliä, ketkä kunnissa käyttävät valtaa ja tekevät päätöksiä. Kunnanvaltuustoissa voidaan päättää suojella luontoa ja ehkäistä luontokatoa – tai jäädä juhlapuheiden tasolle.
90. Sitoudutaan luontokadon pysäyttämiseen vuoteen 2030 mennessä ja tehdään kunnista luontopositiivisia pian tämän jälkeen.
91. Liitetään kunta ilmasto- tai luontoverkostoon sekä energiatehokkuussopimukseen. Tehdään yhteistyötä muiden kuntien kanssa.
92. Laaditaan kuntiin kunnianhimoiset luonnonsuojelu- ja luonnon monimuotoisuusohjelmat, joita toteutetaan määrätietoisesti.
93. Varmistetaan, että kaikkien kuntien alueella on voimassa olevat ilmastosuunnitelmat ja että niiden hiilineutraaliustavoitteet ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa.
94. Lasketaan kaupunkien toiminnan luontojalanjälki, eli luonnolle aiheutuva haitta, ja vähennetään myös välillisesti, esimerkiksi elintarvikehankinnoissa, aiheutuvia luontohaittoja.
95. Hyödynnetään ilmasto- ja luontobudjetointia osana kunnan päätöksentekoa ja tehdään näkyväksi ilmasto- ja luontotyöhön käytettyjä resursseja.
96. Otetaan käyttöön luonnon kokonaisheikentämättömyyden periaate ja noudatetaan sen saavuttamiseksi luontohaittojen lievennyshierarkiaa: ensisijaisesti vältetään haitan aiheuttamista, minimoidaan aiheutuneet haitat luonnolle ja mikäli tähän ei pystytä, viimesijaisena toimena kompensoidaan aiheutuneet haitat.
97. Vähennetään kunnianhimoisesti kuntien alueilla sekä kuntien hankinnoista syntyviä ilmastopäästöjä ja luontovaikutuksia. Huomioidaan hankinnoissa kestävän kehityksen tavoitteet, ympäristövaikutukset, kotimaisuus, eläinten hyvinvointi, reilut työolot ja -ehdot sekä ihmisoikeudet.
98. Lakataan hankkimasta kunnalle mitään krääsäkauppatuotteita.
99. Panostetaan kuntien hankinnoissa laatuun ja käytetään kunnalle hankitut tavarat loppuun esimerkiksi vaatimalla pitkiä leasing-sopimuksia. Ostetaan käytettyä, jos mahdollista.
100. Tehdään periaatepäätös kuntien ja hyvinvointialueiden keittiöiden hävikkiruuan myynnistä.
101. Edistetään kestävien elämäntapojen opetusta eri kouluissa ja kouluasteilla sekä muissa kunnan palveluissa.