100 keinoa torjua ilmastonmuutosta kunnissa
Meille vihreille kevään kuntavaaleissa on kyse siitä, että kaikista suomalaisista kunnista tehdään ilmastotyön edelläkävijöitä.
Monet kunnat ovat jo asettaneet kunnianhimoisia ilmastotavoitteita.
Meidän mielestämme tavoitteen tulisi olla, että aivan kaikki kunnat olisivat hiilineutraaleja viimeistään 2030-luvulla.
Kokosimme sadan ilmastoteon listan asioista, joita kunnissa voidaan tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Niin energian, liikkumisen, rakentamisen kuin monen muun kunnan palvelun näkökulmasta ilmastotavoitteet tulee asettaa korkealle.
Energia
1. Luovutaan turpeen ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä kunnallisessa energiayhtiössä. Valtio tarjoaa kivihiilestä vuoteen 2025 mennessä irtautuville energiayhtiöille kannustimia.
2. Asennetaan kiinteistökohtaisia ja suuren kokoluokan lämpöpumppuja.
3. Vaihdetaan öljylämmitys kunnan kiinteistöissä lämpöpumppuihin tai muihin vähäpäästöisiin ratkaisuihin.
4. Kannustetaan ja neuvotaan yksityisiä kuluttajia luopumaan öljylämmityksestä. Valtiolta saa tähän tukea.
5. Selvitetään suurimmat hukkalämpö- ja poistoilman talteenottokohteet, kuten liikuntatilat ja toimistot, ja toteutetaan kannattavat hankkeet.
6. Kokeillaan uusia energiantuotantotapoja ja älykkäitä energiaratkaisuja. Esimerkiksi Lappeenrannassa virtuaalivoimala tasaa tuulivoiman vaihtelevaa tuotantoa.
7. Käytetään jätevedestä ja jätevesilietteestä saatavilla oleva lämpö hyödyksi.
8. Ostetaan kunnan energiahankinnoissa vain uusiutuvaa sähköä.
9. Lisätään kuntalaisten energianeuvontaa ja tietoutta. Parannetaan erityisesti taloyhtiöpäättäjien ja kunnan työntekijöiden osaamista energia-asioissa.
10. Kannustetaan kuntalaisia energiaremontteihin. Esimerkiksi Helsingin energiarenessanssi-hankkeessa kaupungin energianeuvojat tarjoavat taloyhtiöille konkreettista, puolueetonta tietoa ja ohjausta sekä käytännön apua energiaremonttien toteuttamisessa.
11. Kehitetään ennakoivaa neuvontaa taloyhtiöille, jotta peruskorjauksessa huomioitaisiin mahdollisuudet energiansäästöön ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
12. Säästetään energiaa kunnan organisaatioissa 50/50 -mallilla, jossa koulu, kirjasto tai muu yksikkö saa puolet säästetyistä energiakuluista itselleen käyttöön.
13. Kokeillaan energiaa säästäviä toimia yhdessä kuntalaisten kanssa. Esimerkiksi Lappeenrannassa Greenreality -toiminnan puitteissa annettiin 46 kotitaloudelle mahdollisuus kokeilla valitsemiaan asioita kodin hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
14. Asennetaan kunnan kiinteistöihin aurinkopaneeleita. Esim. Porvoo asentaa kaikkiin kaupungin omiin uudisrakennus- ja peruskorjauskohteisiin aurinkopaneelit.
15. Lisätään biokaasun tuotantoa ja käyttöä. Esimerkiksi Keski-Suomen liitto on laatinut alueelle biokaasun tuotannon ja kulutuksen seudullisen tiekartan.
16. Tehdään yhteistyötä paikallisten maatalous- ja muiden yritysten kanssa, jotka voivat tuottaa biokaasua. Esimerkiksi Jyväskylä hyödyntää biokaasubusseissaan paikallista tuotantoa.
17. Uusitaan kunnan katuvalaistus energiatehokkaaksi.
18. Pilotoidaan sähkön ja lämmön kysyntäjoustoa ja plusenergiarakentamista. Esimerkiksi Helsinki pilotoi parhaillaan molempia.
19. Parannetaan kuntalaisten mahdollisuuksia seurata omaa energian- ja vedenkulutustaan ja kannustetaan kulutuksen vähentämiseen.
20. Käytetään älyteknologiaa lämmön-, sähkön- ja vedenkulutuksen optimointiin kunnan kiinteistöissä ja infrastruktuurissa.
Liikkuminen
21. Lisätään joukkoliikennettä.
22. Kehitetään kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia ja pidetään kävely- ja pyörätiet kunnossa.
23. Käytetään sähköbusseja.
24. Rakennetaan ratikkakiskoja.
25. Tarjotaan kunnan työntekijöille työsuhdematkalippuja ja -sähköpyöriä.
26. Perustetaan kaupunkipyöräjärjestelmä. Tai vaikka kaupunkivenepalvelu.
27. Rakennetaan sähköauton latausasemia ja biokaasun tankkausasemia.
28. Vaihdetaan kunnan käytössä olevat ajoneuvot sähkö- ja biokaasukäyttöisiin tai muihin vähäpäästöisiin.
29. Kehitetään autonomista liikennettä. Esimerkiksi Sohjoa-hankkeessa kokeiltiin ilman kuljettajaa liikkuvia busseja Helsingissä, Espoossa ja Tampereella.
30. Edistetään kunnan luontokohteiden saavutettavuutta joukkoliikenteellä ja kävellen. Esimerkiksi Nuuksioon.fi -palvelulla kannustetaan matkailijoita liikkumaan kansallispuistoon julkisilla.
31. Otetaan käyttöön ruuhkamaksut suurilla kaupunkiseuduilla. Ohjataan ruuhkamaksun tuotot joukkoliikenteen kehittämiseen.
32. Vähennetään paikallisia ruuhkia. Esimerkiksi Parkkihaukka-palvelussa välitettiin kuvaa verkkoon Nuuksion parkkipaikoilta, jotta vierailijat osaisivat välttää pahimpia ruuhka-aikoja.
33. Viherretään kunnan matkailusektoria. Esimerkiksi Pori selvittää, miten matkailijat saadaan ohjattua liikkumaan kestävin kulkumuodoin.
34. Otetaan käyttöön yhteiskäyttöautoja kaupungin työntekijöiden, asukkaiden ja matkailijoiden vuokrattavaksi.
35. Otetaan käyttöön kutsutaksiliikennettä harvaan asuttujen alueiden joukkoliikenneratkaisuna. Esimerkiksi Porvoon Kyläkyydissä asiakas antaa toivomansa noutopaikan ja määränpään, ja matka yhdistetään muiden samaan suuntaan kulkevien kyyteihin.
36. Luovutaan rakentamisen pysäköintipaikkanormeista autottomien asuinalueiden mahdollistamiseksi.
37. Nostetaan pysäköinnin hintaa keskustassa.
38. Porrastetaan pysäköintimaksut auton päästöjen ja yhteiskäyttömahdollisuuden mukaan.
39. Parannetaan liityntäpysäköinnin mahdollisuuksia liikenteen solmukohdissa.
40. Tarjotaan turvallisia ja säänkestävä pyöräparkkeja.
41. Tuetaan ja kokeillaan uudenlaisten älykkäiden liikkumispalvelujen käyttöönottoa.
42. Vähennetään jakeluliikenteen päästöjä esimerkiksi kilpailutuskriteerein, jakeluliikenteen pysäköintitunnuksen ehdoissa ja luomalla keskitettyjä tavaroiden ja tilausten noutopaikkoja. Esimerkiksi Turun CityHUB toimii lähettipalvelujen solmukohtana ja kauppatilausten noutopisteenä.
43. Toteutetaan kunnan kuljetusketjuille energiakatselmukset päästövähennyspotentiaalin löytämiseksi.
44. Selvitetään olemassa olevan infrastruktuurin soveltuvuutta sähköautojen lataamiseen. Esimerkiksi Nokian kaupunki tutkii autojen lämmitystolppien ja kiinteistöjen ulkopistorasioiden käyttöä alueiden asukkaiden ja työssä käyvien sähköautojen lataamiseen.
Hankinnat ja palvelut
45. Seurataan energiankulutusta kunnan kiinteistöissä, kuten kouluissa. Osallistetaan kiinteistön käyttäjät (esim. koululaiset) kulutuksen vähentämiseen. Esimerkiksi Iissä päiväkodit ja koulut ovat ilmastotyön eturintamassa.
46. Lisätään kasvipohjaisen ruuan osuutta kunnan ruokapalveluissa.
47. Asetetaan sitova tavoite vähentää lihan ja maidon kulutusta.
48. Vähennetään hävikkiä kunnan ruokapalveluissa.
49. Otetaan kunnan hankinnoissa huomioon hiilijalanjälki hankintakriteerinä. Huomioidaan kestävä kehitys kunnan hankintaohjeissa. Näin on toiminut esimerkiksi Ii.
50. Kehitetään kunnassa tekstiilin kierrätystä. Esimerkiksi Bioruukin bio- ja kiertotalouskeskittymässä Espoon Kivenlahdessa sijaitseva tekstiilijätteen kierrätyskeskus on avattu alueen yrityksille, jotka kehittävät uusia innovaatioita.
51. Tehdään hankinnoissa yhteistyötä muiden kuntien kanssa. Kunnat ovat hankkineet yhdessä muun muassa aurinkovoimaloita ja vireillä on yhteishankintoja sähkö- ja kaasuautojen sekä sähköautojen latauspisteiden osalta.
52. Käytetään kunnalle hankitut tavarat loppuun ja ostetaan käytettyä, jos mahdollista.
53. Otetaan päästöt huomioon kuljetusten ja työkoneiden sekä näitä sisältävien urakoiden kilpailutuksessa.
54. Optimoidaan kunnan ruoka- ja muut kuljetukset siten, että ajettuja kilometrejä ja päästöjä syntyy mahdollisimman vähän.
55. Hankitaan kunnan omaan käyttöön vain vähäpäästöisiä kulkuneuvoja ja työkoneita.
56. Edistetään kestävää elämäntapaa koskevaa neuvontaa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä pilotoidaan vanhempien opastamista ympäristöasioissa neuvolakäyntien yhteydessä.
57. Edistetään kestävien elämäntapojen opetusta eri kouluissa ja kouluasteilla. Esimerkiksi kuntien yhteistyönä kehitetyssä 1,5 asteen elämäntapapelissä annetaan välineitä opiskelijoiden ja kotien väliseen ilmastokeskusteluun, jolloin opitut keinot voivat muuttua kodeissa teoiksi.
58. Sisällytetään ilmasto ja kestävä kehitys kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan.
59. Edistetään jakamistaloutta tarjoamalla kuntalaisille esimerkiksi harrastusvälineitä ja työkoneita lainaan.
Kaavoitus ja alueet
60. Kaavoitetaan palvelut lähelle asukkaita ja joukkoliikennettä.
61. Kaavoitetaan tuulivoimala-alueita.
62. Perustetaan luonnonsuojelualueita.
63. Ennallistetaan kunnan omistuksessa olevia ojitettuja soita.
64. Metsitetään kunnan joutomaat.
65. Siirrytään kunnan omistamissa metsissä jatkuvaan kasvatukseen.
66. Laaditaan metsänhoitosuunnitelma, jossa esitetään toimet hiilinielujen säilyttämiseksi ja kasvattamiseksi.
67. Kokeillaan uusia energiaratkaisuja ja energiatehokkuustoimia uusilla asuinalueilla. Esim. Porvoon Skaftkärriin rakentuu uusi energiatehokas kaupunginosa noin 6000 asukkaalle.
68. Ohjataan kaavoituksella pyöräily- ja jalankulkupainotteisten kortteleiden ja alueiden syntyyn.
69. Edistetään kaavamääräyksillä uusiutuvan energian käyttöä, energiansäästöä, lähienergian tuotantoa ja alueiden ja tilojen käyttötapoja, jotka vähentävät päästöjä.
70. Kompensoidaan välttämättömän rakentamisen yhteydessä menetettyjä hiilinieluja ja luontoarvoja toisaalla.
71. Tiukennetaan kunnan myöntämien ympäristölupien päästövaatimuksia.
Rakentaminen ja asuminen
72. Toteutetaan kunnan kiinteistöissä energia- ja materiaalikatselmukset säästöpotentiaalien löytämiseksi.
73. Kannustetaan seurakuntia ja muita kiinteistönomistajia toteuttamaan energia- ja materiaalikatselmuksia.
74. Parannetaan energiatehokkuutta kunnan omistamissa rakennuksissa esimerkiksi lisäämällä eristystä ja asentamalla poistoilmalämpöpumput.
75. Selvitetään kirjastojen, koulujen ja muiden kunnan rakennusten hiilijalanjälki ja pyritään järjestelmällisesti pienentämään sitä. Esimerkiksi Lappeenrannassa on kehitetty uusi malli kunnan rakennusten hiilijalanjäljen kokonaisvaltaiseen mittaamiseen ja alentamiseen.
76. Tehostetaan kiertotaloutta rakennustyömailla. Esimerkiksi RANTA-hankkeessa (rakentamisen kiertotalous kunnissa) etsittiin uusia käyttökohteita purkujätteelle kunnan alueelta.
77. Lisätään puurakentamista. Esimerkiksi Tuupalan koulu Kuhmossa rakennettiin paikallisesta puusta paikallisessa tehtaassa ja lämmitys hoituu paikallisen sahan kautta.
78. Tarjotaan kuntalaisille laajat jätteenlajittelumahdollisuudet ja huolehditaan lajittelusta kunnan toiminnoissa.
79. Minimoidaan kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä ja käytetään myös kaatopaikkakaasut hyödyksi.
80. Lisätään kierrätysmateriaalien käyttöä talonrakentamisessa, infrarakentamisessa ja ylläpidossa.
81. Minimoidaan kunnan omassa rakentamisessa ja infrarakentamisessa elinkaaripäästöt.
82. Tavoitellaan kunnan oman asuntotuotannon peruskorjauksissa suurta energiatehokkuutta ja toteutetaan elinkaarikustannuksiltaan kannattavat energiatehokkuustoimet.
83. Parannetaan kunnan rakennusten käyttöastetta ja mahdollistetaan monenlaiset käyttötarkoitukset.
84. Pilotoidaan kaupungin omassa rakentamisessa päästöttömiä työmaita ja otetaan kokemusten perusteella käyttöön malli kaikilla työmailla. Esimerkiksi Helsingissä pilotti on jo käynnissä.
85. Sisällytetään tontinluovutusehtoihin korkeat energiatehokkuusvaatimukset. Toteutetaan hiilineutraalisuuteen tähtääviä tontinluovutuskilpailuja.
86. Suositaan nollaenergiarakentamista, eli sitä, että rakennukset tuottavat vähintään oman kulutuksensa verran energiaa.
87. Hyödynnetään kierrätettyjä ja uusiomateriaaleja kunnan viherrakentamisessa.
88. Tarjotaan asukkaille yhteiskäyttötiloja, kuten etätyötiloja, jotka vähentävät tilantarvetta asunnoissa.
Hallinto
89. Asetetaan kunnalle sitova päästövähennystavoite ja seurataan sen etenemistä. 45 % suomalaisista asuu jo nyt kunnassa, joka tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä.
90. Liitetään kunta hiilineutraaleihin Hinku-kuntiin, resurssiviisaisiin Fisu-kuntiin tai muuhun ilmastoverkostoon.
91. Tehdään yhteistyötä lähialueen kuntien kanssa. Esimerkiksi Keski-Suomen liiton hankkeessa kehitettiin vertaisoppimista hyödyntäen uusia ratkaisuja kuntien päästövähennyksiin.
92. Liitetään kunta mukaan vapaaehtoiseen Kuntien energiatehokkuussopimukseen, jossa mukana on jo 117 kuntaa.
93. Otetaan kuntalaiset mukaan päästövähennysten suunnitteluun.
94. Asetetaan päästövähennystavoitteet kaikille kunnan organisaatioille. Esimerkiksi Vihdissä jokaiselle palvelulle ja yksikölle on omat toimenpiteet ilmastotavoitteiden edistämiseksi.
95. Otetaan käyttöön ilmastobudjetti. Esimerkiksi Tampereen vuoden 2020 talousarviossa oli ensimmäistä kertaa mukana ilmastobudjetti, jolla kaupunki toi näkyväksi ilmastotoimiaan ja niihin budjetoituja resursseja.
96. Koordinoidaan alueen ympäristöalan yrityksiä uusien ratkaisujen ja liiketoimintamallien kehittämiseksi. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa yrityslähtöisesti toimivan energia- ja ympäristöalan verkoston Greenreality Networkin toimintaa koodinoi Lappeenrannan kaupungin yritys- ja elinkeinopalveluista vastaava Wirma.
97. Laaditaan kunnalle kiertotalouden ja jakamistalouden tiekartta tai toimenpideohjelma.
98. Luodaan kunnalle ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategia.
99. Edistetään kunnan hankinnoilla, kokeiluilla, ohjeistuksilla ja muilla keinoilla sellaisten tuotteiden ja palveluiden syntyä ja markkinoita, joilla kuntalaiset ja yritykset voivat vähentää päästöjään.
100. Arvioidaan suurten kunnallisten hankkeiden ilmastovaikutukset ja pyritään vähentämään niitä.
Vihreät - De Gröna