10 ratkaisua inhimillisempään huumepolitiikkaan

Kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi on saapunut eduskuntaan. Aloitteella tavoitellaan käyttörangaistusten poistamista, ja se etenee seuraavaksi lakivaliokuntaan asiantuntijakuulemisiin.

Vihreät ovat jo pitkään puhuneet inhimillisestä, ratkaisuihin pyrkivästä päihdepolitiikasta. Uhkakuvien maalailu tai ihmisten leimaaminen ei johda mihinkään. Tarvitsemme tutkittuun tietoon nojaavaa keskustelua huumeista ja muista päihteistä. Päihdeongelmien takana on ihminen, jolla on oikeus saada apua ja hoitoa oikea-aikaisesti.

Vihreiden linja on se, että laittomien päihteiden käytöstä ja pienten määrien hallussapidosta ei pidä rangaista. Asia on linjattu muun muassa Vihreiden poliittisessa ohjelmassa. Huumekaupan tulee olla jatkossakin rangaistavaa. Huumekauppiaiden saattaminen oikeuden eteen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta ovat keskeisiä keinoja puuttua ongelmaan.

Kannabiksen käytön rangaistavuuden poisto madaltaisi kynnystä hakea apua, mutta se ei tietenkään yksin ratkaise huumeiden käyttöön liittyviä ongelmia. Tarvitsemme viranomaisten vahvempaa yhteistyötä ja esimerkiksi laadukasta sosiaali- ja nuorisotyötä, joka ehkäisee nuorten päätymisen päihteiden äärelle alun perinkään. Myös poliisilla on tärkeä rooli nuorten kohtaamisissa ja ennaltaehkäisevässä työssä. Samalla on kohdennettava lisää resursseja päihdeongelmista kärsivien oikea-aikaiseen kuntoutukseen.

Tilastoja katsoessa on selvää, että pelkästään nykyiset keinot eivät ole toimineet. Huumausainepolitiikan suuntaa on muutettava pikaisesti seuraavilla keinoilla:

1. Siirretään huumausai­ne­po­li­tiikan painopiste haittojen ehkäisyyn

Yhteiskuntamme lähestymistapa huumausaineisiin ei ole osoittautunut tehokkaaksi. THL:n tutkimuksen mukaan huumeiden kokeilu ja käyttö yleistyvät, mutta useimmiten kyse on yhteen tai joihinkin käyttökertoihin rajoittuvasta huumekokeilusta. Päihdepolitiikan painopiste tulisikin siirtää haittojen vähentämiseen. Vihreiden mielestä tärkeää ei ole käyttäjien rankaiseminen, vaan se, että kaikki apua ja tukea tarvitsevat pääsevät palveluiden piiriin.

2. Lopetetaan ihmisten syrjäyt­tä­minen

Kun käyttörikoksista on luovuttu muissa maissa, on huomattu, että ihmiset uskaltavat hakeutua paremmin hoitoon. Moni riippuvuudesta eroon pyrkivä ei uskalla hakea apua, koska pelkää rikosrekisterimerkintää. Rikosrekisterimerkintä voi estää tai hankaloittaa kouluttautumista ja työllistymistä tietyille aloille ja se voi estää myös asunnon saamisen. Rikosrekisterimerkinnät voimistavat syrjäytymisen kehää.

3. Luovutaan käyttöri­kosten rankaise­mi­sesta

Vihreiden linja on se, että laittomien päihteiden käytöstä ja pienten määrien hallussapidosta ei pidä rangaista. Kaikessa politiikassa – niin myös huumausainepolitiikassa – tulee kuunnella asiantuntijoita. Niin maailman terveysjärjestö WHO kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksenkin asiantuntijatkin suosittelevat käyttäjien rankaisemisesta luopumista. Portugalista saadut tulokset käyttörangaistusten poistamisen jälkeen ovat olleet positiivisia. Tällä hetkellä Norja valmistelee muutosta huumausainepolitiikkaansa, jossa rangaistavuuden sijaan huumausaineiden käyttöä pidetään kansanterveydellisenä kysymyksenä.

4. Rangais­taan huumekauupasta ja taistel­laan järjestäy­ty­nyttä rikolli­suutta vastaan

Huumekaupan tulee olla jatkossakin rangaistavaa ja huumekauppiaat tulee saattaa oikeuden eteen. Erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on tärkeää. Internet on mullistanut huumemarkkinat ja rikoksentorjuntaa tuleekin jatkuvasti kehittää tehokkaammaksi. Kun vapautetaan poliisin resurssi huumausaineiden käyttörikosten tutkinnasta huumeiden myyntirikosten tutkintaan, saadaan lisäpuhtia myyntirikosten selvittämiseen. Sitä kautta saadaan kitkettyä huumausaineiden myyntiä ja järjestäytynyttä rikollisuutta nykyistä tehokkaammin.

5. Parannetaan päihde- ja mielenter­veys­pal­veeluiden saatavuutta

Pelkkä käytön rankaisemattomuus ei riitä auttamaan huumausaineiden käyttäjiä. Päihdeongelmista kärsiviä tuetaan parhaiten hoidolla ja päihdekuntoutuksella. Ongelmat kasautuvat entistä enemmän samoille ihmisryhmille. Kaikilla palveluita tarvitsevilla tulee olla niihin pääsy. Esimerkiksi ns. päihdeäitien palveluiden tulisi olla maksuttomia.

6. Tuetaan nuoria

Joka kymmenes 15-16-vuotias suomalaisnuori on käyttänyt kannabista. THL:n tuore katsaus osoittaa, että vaikka alle 25-vuotiaiden huumekokeilut ovat lisääntyneet maltillisesti, samaan aikaan ongelmallisesti huumeita käyttävien nuorten osuus on kasvanut. Siksi erityisesti nuorten kohdalla ennaltaehkäisyn merkitys on suuri. Tavoitteena on oltava, että nuoret eivät alun perinkään päätyisi huumeiden äärelle. Jos ja kun todella haluamme puuttua nuorten huumeidenkäyttöön, meidän on panostettava lasten ja nuorten ehkäisevän työn palveluihin, etsivään nuorisotyöhön ja muihin matalan kynnyksen palveluihin.

7. Tarjotaan vangeille päihdekuntoutusta

A-Klinikkasäätiön tutkimuksen mukaan vankien päihdeongelmat ovat lisääntyneet, mutta päihdekuntoutukseen osallistuneiden vankien määrä on vähentynyt 2000-luvun kuluessa. On arvioitu, että päihderiippuvuus on vankien keskuudessa vähintään kymmenkertaista koko aikuisväestöön verrattuna. Vankiloissa tarjottavalla päihdetyöllä olisi erittäin suuri merkitys uusintarikollisuuden vähentämisessä.

8. Suositaan sopimus­hoitoa vankeus­ran­gais­tuksen sijaan

Vankeusrangaistuksen sijaan tulisi tietyissä tilanteissa suosia sopimushoitoa. Sopimus olisi vaihtoehto ehdottomalle vankeusrangaistukselle ja se voitaisiin tuomita lähinnä sellaisille rikoksiin syyllistyneille, joilla alkoholin tai huumausaineiden väärinkäyttö on merkittävästi vaikuttanut rikoksen tekemiseen ja joita ei päihdeongelman vuoksi voida tuomita yhdyskuntapalveluun.

9. Tarjotaan tukea myös huumeon­gel­mista kärsivien läheisille

Päihdeongelmat koskettavat paljon yksilöä laajempaa joukkoa. Raskaat ihmiskohtalot vaikuttavat myös riippuvuudesta kärsivän perheisiin ja läheisiin. Hekin tarvitsevat tukipalveluita. Erityisen tärkeää on lapsen avun ja tuen tarpeen tunnistaminen. Päihdeongelmat eivät ole vain yksilön ongelma vaan vaikuttavat laajemmin ihmisen lähiyhteisöön ja koko yhteiskuntaan.

10. Lisätään moni­ammatil­lista yhteistyötä ja erilaisia työm­enetelmiä

Tarvitaan laadukasta päihde- ja mielenterveystyötä yhdistävää työtä, matalan kynnyksen palveluita, sekä vertais- ja kokemusasiantuntijatoimintaa. Asiantuntijoiden tulee jalkautua sinne, missä päihdeongelmista kärsivät ihmiset ovat. Koronapandemian aikana käyttöön otetut etsivän työn mallit on syytä vakiinnuttaa pandemian jälkeen.