10 keinoa lasten ja perheiden hyvinvoinnin parantamiseksi 

Lapsiperheiden arki on yhä stressaavampaa ja nuorten mielenterveysongelmat yleistyvät. Pysäytetään lapsiperheiden oravanpyörä ja panostetaan ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Parhaimmillaan joulu voi olla perheille aikaa olla yhdessä ja rauhoittua pitkän syksyn jälkeen. Se voi olla aikaa sellaiselle yhteiselle puuhailulle, joka arkena jää vähiin. Koko perheen kesken koristellaan joulukuusi, lasten kanssa leivotaan pipareita ja ikkunalaudalle sytytetään kynttilät.

Kuitenkin surullisen usein arjen stressi ja jännitteet pääsevät purkautumaan juuri lomalla, kun kerrankin olisi aikaa rentoutua ja viettää aikaa läheisten kesken. Riitely ja kinastelu leimaavat monen lapsen joulua. Joululoma on myös perheväkivaltatilastojen valossa verenpunaista aikaa. Elämänrytmin hektisyys ja arjen vaatimukset haastavat lapsiperheitä, nuoria ja ruuhkavuosien kanssa kamppailevia aikuisia. Aikaa pysähtyä ja hengähtää on vain harvoin.

Lähes päivittäin törmäämme karuihin uutisiin siitä, kuinka nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Samaan aikaan hyvistä ohjelmista ja hankkeista huolimatta kiusaamista ja häirintää ei olla onnistuttu kitkemään kouluissa riittävästi. Yhä useampi vanhempi kokee itsensä uupuneeksi. Ja yhä useampi kokee, ettei aikaa lapsille tai parisuhteelle ole tarpeeksi. Se on äärettömän surullista.

Riippumatta siitä, haemmeko ratkaisua mielenterveysongelmiin, nuorten jaksamiseen vai syntyvyyden laskuun, meidän täytyy kiinnittää entistä enemmän huomiota ongelmien korjaamisen lisäksi siihen, millaista tukea perheet saavat hyvinvointinsa vahvistamiseen ennaltaehkäisevästi.

Tukea tunne- ja vuorovaikutustaitoihin

Kun vanhemmat voivat hyvin, se heijastuu lasten hyvinvointiin. Valitettavasti kuitenkin monen vanhemman työelämä ja arki on yhä pirstaloituneempaa. Elämä koetaan stressaavammaksi. Moni voi myös kokea, että vanhemmuuteen saa entistä vähemmän tukea sukulaisilta tai yhteiskunnalta.

Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse selvitä yksin. Vaikka julkisessa keskustelussa usein korostuvat selviytymistarinat, joissa on vain päätetty pärjätä ja lopulta selvitty rankoista kokemuksista, ei kenenkään pidä jäädä yksin taakkansa kanssa. Vanhempien saamalla tuella on suora yhteys lapsen ja vanhemman välisen suhteen rakentumiseen ja siten koko lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin. Tuki on siis tuotava lähelle ja saavutettavaksi. 

Neuvolapalveluita on kehitettävä ja lapsiperheiden matalan kynnyksen palveluita on koottava saman katon alle. Jokainen perhe on erilainen, ja kaikessa auttamistyössä pitää huomioida monimuotoiset perheet. Meidän on myös vihdoin toteutettava perhevapaauudistus, joka edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta sekä perheen ja työn yhteensovittamista. 

Jokainen lapsiperhe Suomessa ansaitsee saada valmennusta tietoisuus-, tunne- ja vuorovaikutustaitoihin. Samalla lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimista pitää tukea koko opintiellä. Varhaiskasvatuksessa tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelu voidaan tuoda luontevaksi osaksi päiväkotipäivää. Antamalla lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille välineitä tunne- ja vuorovaikutusharjoitteluun leikin ja satujen kautta voidaan tukea lasten hyvinvointia.

Yläkouluun voidaan lisätä oppitunteja ja aikaa ryhmäytymiseen, vuorovaikutustaitojen harjoitteluun sekä kiusaamisen ehkäisyyn aikuisten ohjauksessa. Tästä on olemassa jo rohkaisevia esimerkkejä eri puolilta Suomea. Esimerkiksi Helsingissä Laakavuoren ala-asteella tunne- ja vuorovaikutustaidon tunneilla harjoitellaan muun muassa kaveritaitoja, empatiataitoja ja omien sekä muiden ihmisten tunteiden tunnistamista. 

Lisätään tukea heti vanhemmuuden alkumetreille

1. Huolehditaan perheiden jaksamisesta kotipalvelulla

Hallitus helpottaa jaksamisongelmien kanssa kamppailevien perheiden arkea keventämällä kotipalvelun myöntöedellytyksiä. Kotipalvelusta voi tarvittaessa saada ammattilaisen vaikka tiskaamaan tai viemään lapsen hiekkalaatikolle. Joskus pienikin hengähdyshetki auttaa jaksamaan. Kun 90-luvun laman aikana kotipalvelu ajettiin alas ja neuvolakäyntien määrää leikattiin, jäivät monet vanhemmat kokemaan yksinäisyyttä ja avuttomuutta. Palautetaan kotipalvelu matalan kynnyksen palveluksi. 

2. Lisätään lapsi- ja perheneuvoloiden palveluihin tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelua

Lapset voivat yhtä hyvin kuin vanhempansa. Suomessa on maailman paras neuvolajärjestelmä, mutta sen kyky vastata nykyajan haasteisiin vaihtelee. Raskauden ja lapsen kehityksen fyysisen seurannan lisäksi vanhemmat tarvitsevat tukea muuttuneen parisuhteen ja arjen rakentamiseen tilanteessa, jossa työpäivät ovat pirstaleisia ja elämä koetaan yhä stressaavammaksi. Neuvoloiden tulisi pystyä vastaamaan myös näihin uusiin haasteisiin. Lisätään lasta odottaville perhevalmennuksia, joissa jokainen lapsiperhe Suomessa saa valmennusta tietoisuus-, tunne- ja vuorovaikutustaitoihin. 

3. Tehdään isistä tasa-arvoisia vanhempia palveluiden parissa

Hyvästä kehityssuunnasta huolimatta monet perheiden palvelut, kuten neuvolat, ovat edelleen hyvin äitikeskeisiä. Esimerkiksi neuvola-asiakkuuden alussa keskitytään tietysti raskauden seurantaan, jolloin toinen vanhempi jää vähemmälle huomioille. Neuvolan tehtävä on valmentaa kaikkia vanhempia tulevaan vanhemmuuteen ja toimia tukena sekä äideille että isille, kun lapsi on saapunut perheeseen. Samoin isän rooliksi jätetään helposti sivustaseuraajan osa myös monien muiden palveluiden sekä varhaiskasvatuksen tai koulun kohdalla. Varmistetaan, että isät kohdataan tasa-arvoisina vanhempina neuvoloissa, kouluissa ja muissa palveluissa. 

4. Taistellaan äitien ja isien masennusta vastaan neuvolassa

Kaikki vanhemmat väsyvät joskus, mutta avun pyytäminen on vaikeaa. THL on arvioinut, että synnytyksen jälkeinen masennus tunnistetaan alle 40 % tapauksissa ja 10 % hoidetaan asianmukaisesti. Masennukseen pitää aina saada apua viipymättä. Myös isillä voi olla masennusta kuormittavana vauva-aikana. Huolehditaan siitä, että neuvolan työntekijöillä on osaaminen tunnistaa ja ohjata molemmat vanhemmat hoitoon.

5. Uudistetaan vanhempainvapaat ja edistetään yhteisöllistä vanhemmuutta

Vihreiden perhevapaamalli tunnistaa monimuotoiset perheet. Siinä perheille, joissa on kaksi vanhempaa, molemmille vanhemmille on kiintiöity oma 6 kuukauden vapaa, jonka lisäksi 6 kuukautta vanhemmat voivat jakaa keskenään. Tutkimusten mukaan niissä perheissä, joissa vanhempainvapaat on jaettu, jakautuvat kotityöt myös pitkällä aikavälillä vanhempien kesken tasa-arvoisemmin. Myös puolisoiden eroriski on pienempi. THL:n mukaan isien osallistuminen lapsen hoitoon näyttää vähentävän lasten myöhempää aggressiivisuutta. Tarvitaan myös edelleen asenneilmapiirin muutos, vanhemmilla on tasa-arvoinen oikeus olla kotona lapsen kanssa ja toisaalta käydä töissä.

Vihreiden perhevapaamallissa päivärahaa voi nostaa esimerkiksi puolikkaana ja monessa osassa. Tämä mahdollistaa entistä joustavamman työn- ja perheen yhteensovittamisen, kun vanhemmat voivat halutessaan palata esimerkiksi töihin asteittain. Vihreät esittää myös, että perhevapaajärjestelmää uudistettaessa myös isovanhemmat voisivat pitää ansiosidonnaista vanhempainvapaata. Isovanhempainvapaalla oleva saa luoda lapsenlapseensa entistä läheisemmän siteen ja toisaalta ruuhkavuosien keskellä kamppaileva vanhempi saa tukea arjen pyörittämiseen.

Edistetään varhaiskasvatuksella lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja hyvinvointia

6. Lisätään varhaiskasvatukseen rauhoittumista ja mielen taitoja

Lapsen käyttäytymistä ja toimintaa ohjaavat voimakkaasti tunteet. Tunnetaidot, eli taito tunnistaa, ilmaista ja säädellä tunteita on edellytys lapsen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Ne suojaavat lasta elämän kolhuilta ja ovat avainasemassa ystävyyssuhteiden muodostamisessa. Käynnistetään ohjelma, jolla tuetaan varhaiskasvatuksen ammattilaisten osaamista tunne- ja vuorovaikutuskasvatuksessa ja kiusaamisen ehkäisyssä. Osana ohjelmaa tuodaan näitä toimintoja osaksi päiväkotien arkea, ja levitetään jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä. 

7. Vahvistetaan varhaiskasvatuksessa lapsen oikeutta kasvun ja oppimisen tukeen

Perusopetuksessa oppilaalla, jolla on esimerkiksi oppimiseen tai käyttäytymiseen liittyviä vaikeuksia, on lain turvaama oikeus saada tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin. Varhaiskasvatuksessa tuen saanti riippuu paljolti siitä, mihin kuntaan lapsi sattuu syntymään. Tavoitteena pitää olla, että lapsi saa riittävää tukea kasvuun ja oppimiseen, jotta myöhempiä ongelmia pystytään ennaltaehkäisemään tehokkaasti. Tämän vuoksi hallitus on lähtenyt kehittämään varhaiskasvatukseen mallia kolmiportaiseen tukeen.

8. Torjutaan ilmastoahdistusta tukemalla lapsen luontosuhdetta 

Kestävän elämäntavan edistämisen, luontokokemusten tärkeyden sekä monipuolisen varhaiskasvatusympäristön tulee näkyä varhaiskasvatuslaissa. Jokaisen päiväkodin ja koulun lähiympäristössä tulee olla luonto-opetuskohteeksi sopiva metsäalue tai puisto. Näin voidaan vahvistaa lapsen tervettä luontosuhdetta ja kykyä toimia ilmastoystävällisesti.

Varmistetaan perusopetuksen hyvä ilmapiiri

9. Lisätään opettajille mahdollisuuksia tukea oppilaiden kasvua kokonaisvaltaisesti 

Erityisesti yläkoulussa koulupäivät kuluvat vahvasti ainelähtöisen opetuksen parissa siten, että jopa joka oppitunnilla voi olla eri opettaja. Helposti paikkoja kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen, ryhmäytymiseen ja hyvinvoinnin haasteiden havaitsemiseen ei ole. Siksi tavoitteeksi pitää ottaa, että jokaisessa koulussa on oppitunteja, joilla edistetään nimenomaan näitä taitoja. Näin voidaan parantaa koulujen työilmapiiriä sekä tukea positiivista vuorovaikutusta. 

Myös mahdollisuuksia opiskeluun osan päivästä rauhallisesti ja tuetusti pienryhmässä pitää lisätä erityisesti lapsille, joille isossa ryhmässä käyttäytymisen, tunteiden ja keskittymisen sääntely tuottaa vaikeuksia. Hallitus panostaa resursseja samanaikaisopetukseen ja erityisopetukseen sekä parantaa oppimisen tuen saatavuutta.

10. Tuetaan koulujen edellytyksiä puuttua kiusaamiseen, häirintään ja syrjintään

Koulussa tapahtuvalle kiusaamiselle pitää asettaa nollatoleranssi. Oppilaitosten henkilöstölle sekä oppilaille ja opiskelijoille pitää tarjota kiusaamisen tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen liittyvää koulutusta. Erityisen vakavasti on suhtauduttava siihen, että maahanmuuttajataustaiset sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kohtaavat huomattavasti muita enemmän kiusaamista, syrjintää ja väkivaltaa koulussa. Jatketaan, laajennetaan ja kehitetään ohjelmia, joilla torjutaan kiusaamista, syrjintää ja häirintää.