Tiina Elon ryhmäpuhe 4.11.2020

Olen ikäpolvea, jolle sanapari kestävä kehitys tuo mieleen vuoden 1987. Tuolloin Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio julkaisi Norjan entisen pääministerin Gro Harlem Brundtlandin johdolla raportin Our Common Future – Yhteinen tulevaisuutemme.

Puhe yhteisestä tulevaisuudesta ja kestävästä kehityksestä valoi uskoa ympäristön tilasta huolestuneeseen lukiolaiseen.
Nyt, yli 30 vuotta myöhemmin, globaali kestävän kehityksen raportti osoittaa, että etenemme kohti kestävän kehityksen tavoitteita – mutta aivan liian hitaasti.

Globaali eriarvoisuus kasvaa ja kietoutuu entistä tiiviimmin yhteen vakavien ympäristökriisien kanssa.
Luontokato etenee. Kulutamme luonnonvaroja yli maapallon kestokyvyn. Kasvatamme ilmastovelkaa tuleville sukupolville.
Näin ei voi jatkua.

Meidän on löydettävä keinot luoda kestävää kasvua ilman hyvinvoinnin heikkenemistä. Tarvitsemme uusia kansainvälisiä kestävän hyvinvoinnin mittareita. Kestävyys on otettava kaiken päätöksenteon, suunnittelun ja budjetoinnin perustaksi.

YK:n globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma – Agenda2030 – ohjaa Suomea ja muita maita kohti kestävämpää tulevaisuutta. Sen keskeisenä tavoitteena on, että kaikki pysyvät muutoksessa mukana, eikä kukaan jää kehityksestä jälkeen.

Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen Suomessa ja globaalisti edellyttää vahvaa demokratiaa ja ihmisoikeuksien toteutumista. Agenda 2030 tavoittelee maailmaa, jossa kunnioitetaan ihmisarvoa, oikeudenmukaisuutta ja syrjimättömyyttä.
Maailmaa, jossa jokaisella on tasa-arvoiset mahdollisuudet toteuttaa itseään ja antaa osansa yhteiseen hyvinvointiin. Tällainen maailma on myös Vihreiden päämäärä.

Tällä hetkellä maailmanlaajuinen koronapandemia uhkaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista – ja on osaltaan merkki kestämättömän kehityksen vakavista seurauksista.

Äärimmäinen köyhyys lisääntyy ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen. Se uhkaa jopa 150 miljoonaa ihmistä ympäri maailman.
Me Vihreät haluamme, että Suomi on aktiivisesti mukana pysäyttämässä tätä kehityssuuntaa.

Suomi onkin sitoutunut parantamaan vähiten kehittyneissä maissa elävien ja haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten elämää. Se vahvistaa ihmisoikeuksien toteutumista, lisää vakautta ja vahvistaa globaalia turvallisuutta. Turvallinen ja kestävästi kehittyvä maailma on myös suomalaisten etu.

Osanan tätä työtä kehitysyhteistyön määrärahat on nostettava 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.
Tämän lisäksi kehittyville maille on osoitettava erillistä ilmastorahoitusta ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen.

Motto “ajattele maailmanlaajuisesti, toimi paikallisesti” on yhä ajankohtainen. Suomessa meidän on pienennettävä hiilijalanjälkeämme, joka on maailman suurimpien joukossa. Se tarkoittaa kulutus- ja tuotantotapojemme muuttamista sekä tehokkaita ilmastotoimia.

Kestävä elvytys tarjoaa meille nyt ainutlaatuisen mahdollisuuden järjestelmätason muutoksen toteuttamiseen sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Me vihreät kannatamme reilua muutosta, eli sitä, että vähennämme päästöjä, köyhyyttä ja epätasa-arvoa samaan aikaan. Tämä pätee niin paikallisesti kuin globaalisti.

EU:n elpymisvarat onkin käytettävä kokonaisuudessaan Agenda 2030:n mukaisiin, kestävää kehitystä edistäviin hankkeisiin.
Meillä on enää kymmenen vuotta aikaa Agenda 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi.

Käytännön työ tehdään suurelta osin kaupungeissa ja kunnissa, yrityksissä ja järjestöissä, oppilaitoksissa ja työpaikoilla, kotien arjessa. Tätä kestävän kehityksen työtä meidän tulee määrätietoisesti tukea, kannustaa ja helpottaa.

Yli 30 vuoden matka Brundtlandin komission raportista tähän päivään osoittaa, että vaikka meillä on laajasti hyväksytyt yhteiset kestävän kehityksen tavoitteet, niiden toimeenpanossa riittää vielä työtä. Tuoreessa haastattelussa nyt jo 81-vuotias Gro Harlmen Brundtland peräänkuuluttaakin poliittisilta johtajilta nyt enemmän kunnianhimoa ja sitoutumista.

Tässä me Vihreät haluamme Suomen olevan etujoukoissa.