Eurovaaliohjelma 2024

Rakennetaan uutta, luodaan toivoa, suojellaan arvokkainta

Vihreiden eurovaaliohjelma 2024

Svensk version (pdf)

Hyväksytty puoluevaltuustossa 18.2.2024

Sodat ja konfliktit, ilmastokriisi ja elinkustannusten nousu ovat muuttaneet maailmaa ja jokaisen eurooppalaisen arkea. Luovimme uudenlaisessa maailmassa, jossa autoritääriset ja äärioikeistosta kumpuavat voimat saavat yhä enemmän jalansijaa. Uudet EU-päättäjät aloittavat toimessaan tilanteessa, jossa yhteisön arvoja ja toimintakykyä tullaan mittaamaan toden teolla.

Vihreät tarjoaa toivoa tulevaisuudesta. Rakennamme EU:ta, joka mahdollistaa hyvän ja turvallisen elämän. Tarvitaan rohkeutta tehdä toisin kuin on aina tehty. Tarvitaan päättäväisyyttä puolustaa kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta, ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Tarvitaan myötätuntoa heikommassa asemassa olevia kohtaan – ja tarvitaan yhteistyötä paremman huomisen puolesta. Vaikka Suomi on pieni maa, se on EU:ssa kokoaan suurempi.

Vihreiden EU on vahva ihmisoikeuksien, kansainvälisen oikeuden ja rauhan sekä demokratian puolustaja globaalisti ja unionin rajojen sisällä. Vihreät vievät EU:ta rauhan ja demokratian suuntaan, eivätkä anna piiruakaan periksi autoritaareille. Vihreiden EU taistelee jatkossakin etulinjassa ilmastokriisiä ja luontokatoa vastaan. Vihreiden EU panostaa koulutukseen ja tutkimusyhteistyöhön, edistää työntekijöiden oikeuksia ja vähentää köyhyyttä.

Suomen täytyy olla aktiivinen vaikuttaja EU-pöydissä. Jäseninä olemme osa yhteisöä, jonka päätöksillä ja linjauksilla on aina vaikutusta myös maamme sisäiseen politiikkaan, yhteiskuntaan, elinkeinoelämään ja kansalaisten arkeen. Vihreät rakentaa EU:ta, joka vastaa niin globaaleihin kuin sisäisiin haasteisiin unionin tasolta aina yksilön tasolle. Epävarmoina aikoina yhteisön tuoman tuen ja turvan merkitys korostuu.

1. EU:n on oltava ilmastokriisin ja luontokadon torjunnan veturi

Vuosi 2023 oli mittaushistorian kuumin. Euroopassa se näkyi muun muassasietämättömänä kuumuutena, kuivuutena ja tulvina. Kunnianhimoiset ilmastotoimet on toteutettava ja luonnon monimuotoisuus suojeltava nyt.

Vihreät haluaa Euroopan, jossa kaikilla on terveellinen ja turvallinen paikka elää ilman puutetta ja voimistuvia ympäristökatastrofeja. Ilmastokriisin ja luontokadon torjunta sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat yhdistettävissä ja niistä on huolehdittava samanaikaisesti. Esimerkiksi elinkustannusten nousua voidaan jarruttaa rakentamalla vähäpäästöistä energiaa sen sijaan, että ostamme kallista fossiilista energiaa muilta mailta.

Ilmastokriisin ja luontokadon torjuminen vaatii yhteiskunnassa isoja ja nopeita muutoksia, jotka heijastuvat myös ihmisten arkeen. Ilmasto- ja ympäristöpolitiikalla on monenlaisia sosiaalisia, taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia, jotka kohdistuvat eri tavoin eri ihmisiin ja sukupolviin. Lisäksi ihmisillä on keskenään hyvin erilaiset mahdollisuudet reagoida muuttamalla omaa elämäänsä vähemmän ilmastoa ja luontoa kuormittavaksi.

Ilmasto-oikeudenmukaisuuden tulee olla keskeinen osa EU:n politiikkaa. Muutoksen tulee olla reilu ja oikeudenmukainen, eivätkä kustannukset saa kaatua heikoimmassa asemassa olevien niskaan.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) myötä EU on ottanut käyttöön keskeisiä ilmastokriisin ja luontokadon torjuntatoimia viimeisen viiden vuoden aikana. Edistys on myönteinen asia, mutta nykyiset tavoitteet eivät vielä riitä: kunnianhimoa on nostettava ja on varmistettava, etteivät tavoitteet vesity toimeenpanovaiheessa.

Vihreä siirtymä on myös eurooppalaisen elinkeinoelämän etu. Elinkeinoelämän järjestöt ovatkin vaatineet tiukkaa ilmastopolitiikkaa EU-tasolla. Suomen ja koko Euroopan talous hyötyy, kun kehitämme Euroopassa vihreitä ratkaisuja myytäväksi muualle maailmaan. Teollisuuden viherryttäminen investoinneilla on valtava mahdollisuus niin eurooppalaisten yritysten kuin EU:n kilpailukyvyn ja ilmastoneutraaliuden kannalta.

EU on pitkään ollut ympäristötavoitteiden veturi, joka kirittää muuta maailmaa. Vihreät haluaa, että näin on myös jatkossa.

Vihreiden tavoitteita ensi kaudella

Torjutaan ilmastokriisiä ja luonnon köyhtymistä

  • Asetetaan tavoitteeksi, että EU on hiilineutraali vuonna 2040. Luovutaan välittömästi fossiilisten polttoaineiden tukemisesta niin EU:n kuin jäsenvaltioiden budjeteissa. Luovutaan 2040 mennessä myös kaikkien fossiilisten polttoaineiden käytöstä.
  • Kasvatetaan metsien ja maankäytön hiilinieluja koko EU-alueella ja toteutetaan hiilinielujen lisäys metsänomistajia taloudellisesti kannustaen ja oikeudenmukaisesti.
  • Suojellaan kolmannes EU:n maa- ja merialueista. Tästä kymmenen prosenttia on oltava tiukasti suojeltua. Asetetaan kunnianhimoiset tavoitteet heikentyneiden elinympäristöjen ennallistamiseksi.
  • Edistetään sähköisen liikenteen ja päästöjä vähentävän älyliikenteen kehittämistä. Kehitetään EU:n rataverkostoa, kasvatetaan yöjunaverkostoa ja kielletään lyhyet lennot polttomoottoreilla. Toteutetaan Rail Baltica ratahanke, jotta Suomesta pääsee junalla Keski-Eurooppaan ja Baltian yhteydet paranevat.
  • Lisätään investointeja energiamurroksen vauhdittamiseen ja vihreään teknologiaan.
  • Säädetään EU-tasolla kaivostoiminnan vastuullisuudesta ja kaivannaisjätteiden hallinnasta, jotta kaivoshankkeilla ei heikennetä vesistöjen tai muun ympäristön tilaa.
  • Kannetaan globaalia vastuuta tukemalla globaalin etelän maita ilmastokriisin ja luontokadon torjunnassa sekä niihin sopeutumisessa esimerkiksi rahallisen tuen kautta.

Ruoantuotanto puhtaammaksi ja eettisemmäksi

  • Tuetaan maataloustuilla reilua siirtymää sekä niitä tuottajia, jotka kunnianhimoisesti ja todistetusti parantavat ympäristön tilaa ja harjoittavat eettisesti ja ekologisesti kestävää tuotantoa.
  • Siirretään tukien painopiste kohti kasviperäistä tuotantoa. Vähennetään teollisen eläintuotannon tukia ja varmistetaan tuotantoeläinten hyvinvoinnin kohentaminen.
  • Puolitetaan torjunta-aineiden ja ravinteiden huuhtoutumisen kielteiset vaikutukset vuoteen 2030 mennessä.
  • Lopetetaan saastuttaminen, joka uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja heikentää esimerkiksi Itämeren tilaa. Tiukennetaan sääntelyä, jolla rajoitetaan ravinteiden valumista maataloudesta ja teollisuudesta Itämereen.
  • Kielletään turkistarhaus ja tuotantoeläinten häkkikasvatus EU-alueella. Maksetaan tuottajille korvausta siirtymiseksi muuhun elinkeinoon tai tuotantotapojen muuttamiseksi.

2. EU on rauhan ja turvallisuuden projekti

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on heikentänyt Euroopan turvallisuustilannetta.  Kansanmurha Gazassa on kiristänyt geopoliittista ilmapiiriä. Tällaisina aikoina on tärkeää pitää kiinni sääntöperustaisesta kansainvälisestä järjestelmästä. Venäjä ja Kiina pyrkivät hävyttömästi käyttämään valtaa Euroopassa ja muualla omien rajojensa ulkopuolella. Tällaisina aikoina on tärkeää pitää kiinni sääntöperustaisesta kansainvälisestä järjestelmästä.

Tämä vaatii EU:lta yhtenäisyyttä ja toimintakykyä. Unionin alkuperäinen tarkoitus oli ylläpitää rauhaa Euroopassa, ja nyt on tärkeää palata tämän perusperiaatteen äärelle. EU:n on jatkettava vahvaa tukea Ukrainalle ja seistävä yhtenäisenä Venäjän raakaa hyökkäyssotaa vastaan. Turvallisuuden saavuttaminen edellyttää riippumattomuutta autoritääristen ja sotaisten valtioiden resursseista.

Yhteinen etumme on EU, joka vahvana toimijana vaalii demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta sekä turvaa lähialueitaan. EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tavoitteena tulee olla sekä kyky puolustaa unionin aluetta sotilaallisesti että edistää rauhaa ja turvallisuutta lähialueilla. EU:n sotilaalliset ja siviilikriisinhallintaoperaatiot ovat keskeinen väline rauhan ja ihmisoikeuksien edistämiseen sekä kansainvälisen vastuun kantamiseen.

EU:n yhteisen puolustuspolitiikan merkitys säilyy ja läheistä yhteistyötä on jatkettava, vaikka Suomi on liittynyt Natoon. Naton ja EU:n puolustustoimet voivat täydentää toisiaan epävarmassa maailmassa. Ukrainan sodan myötä EU on noussut yhdeksi vahvimmista vastavoimista Venäjälle.

Suomen itärajasta on tullut Euroopan unionin jäsenyyden myötä osa EU:n itärajaa, ja äskettäin myös Pohjois-Atlantin puolustusliitto NATO:n itäraja. Valintojen vuoksi, jotka Venäjä on tehnyt, itärajastamme on tullut myös demokraattisen ja autoritäärisen järjestyksen raja Euroopassa. Unionin on vaadittava demokratiaa autoritäärisiltä yhteiskunnilta, oikeudenmukaisuutta sortovaltioilta sekä ihmisoikeuksien kunnioittamista ja rauhanomaista yhteiseloa globaalisti.

Vihreiden tavoitteita ensi kaudella

Puolustetaan Eurooppaa yhdessä

  • Lisätään merkittävästi aseellista, humanitääristä ja taloudellista tukea Ukrainalle. Tuetaan Ukrainaa jälleenrakentamisessa ja tiellä EU-jäsenyyteen.
  • Tehostetaan Venäjään kohdistuvia pakotteita niin, että maalta viedään taloudellinen ja tekninen kyky käydä hyökkäyssotaa.
  • Varmistetaan, että EU toimii yhtenäisesti ja johdonmukaisesti pakotteissa ja toimissa maita kohtaan, jotka rikkovat ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta.
  • Vahvistetaan sekä Euroopan kykyä kantaa vastuuta omasta puolustuksestaan että Nato-yhteistyötä. Kehitetään EU:n jäsenmaiden itsenäistä ja yhteistä puolustuskykyä ja kriisinhallintakapasiteettia
  • Otetaan käyttöön feministinen ulkopolitiikka, jossa tunnistetaan ja korjataan seksististä ja rasistista rakenteellista syrjintää, väkivaltaa ja epäoikeudenmukaisuudesta johtuvaa osattomuutta. Tämä edellyttää osallistavaa päätöksentekoa, sukupuoli- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia sekä resurssien ohjaamista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta vahvistavaan toimintaan. Feministinen ulkopolitiikka ei kohdistu tai perustu vain sukupuoleen tai vähemmistöasemaan, vaan lähtee laajasta oikeudenmukaisuusajattelusta.
  • Nostetaan YK:n “Naiset, rauha ja turvallisuus” ja “Nuoret, rauha ja turvallisuus” päätöslauselmat EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisiksi ohjenuoriksi ja laaditaan niille toimeenpano-ohjelmat EU-tasolla ja jäsenvaltioissa.

Edistetään rauhaa ja demokratiaa EU:n lähialueilla

  • Taataan EU:hun liittymisestä kiinnostuneille maille selkeä prosessi ja polku jäsenyyteen. EU:n ja nykyisten jäsenmaiden tulee tukea potentiaalisia jäsenmaita polulla jäsenyyteen.
  • EU:n jäsenyyskriteereistä, kuten oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta, ei pidä tinkiä.
  • Tuetaan lähialueiden kansalaisyhteiskuntaa maissa, joissa autoritääriset hallinnot pyrkivät rajoittamaan kansalaistoimintaa tai sananvapautta. Taataan EU-alueelle paenneille demokraattisille toimijoille turvallinen mahdollisuus jatkaa toimintaansa.
  • Kehitetään EU:n itäistä kumppanuutta ja lähialueyhteistyötä painopisteenä taloudellisen yhteistyön edistäminen sekä sitoutuminen demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen.
  • Edellytetään EU-jäsenvaltioita nostamaan kehitysyhteistyön rahoituksen osuus 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta YK:n suosituksen mukaisesti. Kehitysyhteistyön tavoitteena tulee olla kumppanimaiden itsenäisen toimintakyvyn vahvistaminen ja selviäminen ilmastokriisin maailmassa.
  • Perustetaan Eurooppaan apurahajärjestelmä tukemaan sotaa, poliittista väkivaltaa ja vainoa pakenevia opiskelijoita ja aktivisteja.
  • EU:n täytyy aktiivisesti vaikuttaa sen puolesta, että vuosikymmeniä jatkunut Israelin miehitys ja apartheid-politiikka koko Israel-Palestiinassa päättyy ja Gazaan saadaan välitön ja pysyvä tulitauko.
  • EU:n on kiireellisesti asetettava Israelille kauppapakotteita, edellytettävä jäsenmailta asekaupan jäädyttämistä, sekä edellytettävä Israelilta Kansainvälisen tuomioistuimen välipäätöksen välitöntä noudattamista kansanmurhaan johtavien toimien pysäyttämiseksi.

3. Kestävä talous ja reilu työelämä lisäävät kaikkien hyvinvointia

Talouden epävarmuus ja elinkustannusten nousu ovat lisänneet monen huolta omasta taloustilanteesta. Samalla Suomen talouskehitys uhkaa hidastua ja vihreän talouden investoinnit hyytyä. Tarvitsemme uudistuksia, joiden myötä taloudellinen toiminta mahtuu planeetan rajoihin ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu.

EU on keskeinen kansainvälinen vaikuttaja sosiaalisesti kestävän vihreän siirtymän toteuttamisessa. EU:n talouspolitiikka voi tuntua kaukaiselta tilanteessa, jossa ihmisten oma taloustilanne on heikko. Jäsenmaiden yhteiset päätökset talouden viherryttämisestä, työelämän parannuksista ja taloussuhdanteisiin vastaamisesta kanavoituvat lopulta jokaisen arkeen.

EU:sta tulee tehdä maailman ensimmäinen ilmasto- ja luontopositiivinen talousalue. Elinkeinotoiminnan ulkoisvaikutusten, kuten ilmastopäästöjen, tulee näkyä tuotteiden ja palveluiden tuotantokustannuksissa nykyistä vahvemmin, ja yritysten tulee konkreettisesti hyötyä toimiessaan ilmaston ja ympäristön kannalta kestävästi. EU:n tulee voimakkaasti panostaa kiertotalouteen, jossa materiaalit ja raaka-aineet kiertävät ja jätteen määrä minimoidaan.

Tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa on edistettävä tärkeimpien materiaalien ja kriittisten raaka-aineiden tuotantoa EU:n rajojen sisällä luonnon ja alkuperäiskansojen reunaehtoja kunnioittaen. Samalla on edelleen toimittava aktiivisesti reilun kansainvälisen kilpailun ja vapaakaupan puolesta. EU:n arvojen – rauhan, ihmisoikeuksien ja kestävyyden – tulee olla unionin kauppapolitiikan kulmakiviä.

Ihmisiä on tuettava työelämän murroksessa. Digitalisaatio ja vihreä siirtymä mullistavat työelämää. Monen työn sisältö sekä työnteon ajat ja paikat tulevat muuttumaan. On varmistettava, että murros toteutuu inhimillisesti ja kestävästi. Palkattoman hoivatyön arvo koko yhteiskunnan peruspilarina tulee tunnustaa. EU-tasolla voidaan luoda vähimmäisehtoja, jotta työntekijöitä kohdellaan reilusti ja he ovat samalla viivalla jäsenmaasta riippumatta.

Tämän tulee koskea myös muualta EU:hun muuttaneita työntekijöitä koodareista duunareihin – tulevaisuuden Eurooppa tarvitsee vanhenevana mantereena lisää työvoimaa. EU:n tulee edellyttää jäsenmailtaan sitä, että mantereelle pääsee muuttamaan töihin reilujen, läpinäkyvien ja saavutettavien prosessien kautta.

Vihreiden tavoitteita ensi kaudella

Uudistetaan EU:n budjettia sekä tuetaan reilua kilpailua ja kiertotaloutta

  • Kasvatetaan rahoitusta vihreän talouden investoinneille EU:n budjetissa merkittävästi.
  • Edistetään kestävää markkinataloutta pitämällä sääntelyn avulla huoli, että voittoa ei tavoitella keinotekoisesti hiili- ja ilmastojalanjälkeä kasvattavilla tavoilla kuten tuotteiden ja laitteiden korjausta ja jälleenmyyntiä vaikeuttamalla.
  • Vahvistetaan edellytyksiä ulkoishaitat huomioivalle markkinataloudelle laajentamalla sekä tiivistämällä päästökauppaa sekä luonto- ja hiilitulleja.
  • Kehitetään Euroopan kasvu- ja vakaussopimusta siten, että se turvaa talouden vakauden, mutta mahdollistaa samalla välttämättömät vihreän siirtymän investoinnit.
  • Mahdollistetaan EU:lle omien varojen kerääminen, jotta unionin rahoitus ei olisi täysin riippuvaista jäsenmaksuista. Näin lisätään budjettiin joustavuutta. Unionin tulee pystyä perimään esimerkiksi ympäristöveroja, joiden määrään jäsenmaat voivat vaikuttaa parantamalla ympäristönsä tilaa.
  • Tuetaan kiertotaloutta ja hillitään neitseellisten luonnonvarojen kulutusta esimerkiksi sääntelyn ja haittojen hinnoittelun avulla.
  • Autetaan supistuvien ja katoavien toimialojen työntekijöiden siirtymistä muille aloille, huomioidaan rakennemuutoksen paikalliset ja seudulliset vaikutukset.
  • Huolehditaan, että EU:n koheesiorahoitus Suomelle suunnataan jatkossakin harvaan asutuille seuduille, eikä kriteerejä muuteta kansallisesti.
  • Vahvistetaan yritysvastuun roolia EU:n kauppapolitiikassa. Varmistetaan EU:n yritysvastuudirektiivin toteutuminen. Edistetään näin sosiaalisten oikeuksien toteutumista ulko- ja kauppasuhteissa esimerkiksi estämällä ihmisoikeuksia riistämällä tehtyjen tuotteiden tuonnin.
  • Sisällytetään sukupuolinäkökulma EU:n finanssi-, talous-, työllisyys ja sosiaalipolitiikkaan ja käynnistetään EU:n laajuinen pilottihanke, jossa pyritään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen budjettipäätöksissä.
  • Varmistetaan, että eurooppalainen hoito- ja hoivastrategia perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja että siinä tiedostetaan hoivan merkitys osana taloutta.
  • Varmistetaan lääkkeiden saatavuus sekä EU:ssa että sen jäsenmaissa ja vähennetään Euroopan riippuvuutta lääkkeiden saatavuudessa kolmansista maista. Lisäksi komission on edistettävä kohtuuhintaisten lääkkeiden saamista markkinoille.
  • Vähennetään jäsenmaiden välistä kilpailua yhteisöverotuksessa ja yritysten sääntelyssä. Turvataan yhteiset vähimmäissäännöt ja edistetään niitä myös EU:n ulkopuolella.
  • Säädetään pääomatulojen verotukselle eurooppalainen vähimmäistaso.
  • Säädetään EU:n laajuinen rahoitusmarkkinavero, jolla kerätään unionille varoja ja vähennetään haitallista spekulaatiota rahoitusmarkkinoilla.

Digitalisaatio palvelemaan avointa ja kestävää yhteiskuntaa

  • Varmistetaan, että teknologinen kehitys vahvistaa demokratian, ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden periaatteita.
  • Kehitetään eurooppalaista datataloutta tukemalla innovaatioita, datan hallintaa ja turvallista käsittelyä. Kannustetaan datan käyttöön ja tarjoamiseen yhteiseksi hyväksi.
  • Edistetään tekoälyratkaisujen oikeudenmukaista ja turvallista soveltamista.
  • Edistetään rikostentorjuntaa ja turvallisuutta digitaalisessa ympäristössä oikeasuhtaisin keinoin. Suomen ei tule hyväksyä yksityisyyden suojaan ja viestintäsalaisuuteen puuttuvia viranomaisten toimivaltuuksien laajentamista, eikä salausteknologioita heikentäviä ratkaisuja, kuten viranomaiskäyttöön tarkoitettuja takaportteja.
  • Edistetään lasten suojelua ja oikeuksien toteutumista digitaalisissa ympäristöissä.
  • Tiukennetaan digijättien sääntelyä. Kielletään tekoälypohjainen käyttäjien manipulointi sekä erityisesti lapsille ja nuorille suunnattuihin tuotteisiin ja palveluihin koukuttaminen.

Parannetaan työntekijöiden oikeuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta

  • Vahvistetaan EU-tason yhtenäistä lainsäädäntöä alustatalouden työntekijöille, jotta työntekijöiden asema vahvistuu kaikkialla unionissa.
  • Edistetään palkka-avoimuutta, palkkatasa-arvoa, työelämän joustavuutta, tiedon jakamista, työntekijöiden osallistumista päätöksentekoon työpaikoillaan sekä oikeutta selkeälle työn ja vapaa-ajan erottamiselle.
  • Parannetaan työn ja perhe-elämän yhdistämisen mahdollisuuksia koko EU:n alueella tukemalla perheystävällisiä työelämäjoustoja, laadukasta varhaiskasvatusta sekä vanhempien välistä tasa-arvoa lisääviä perhevapaita.
  • Turvataan nuorten työntekijöiden ja työelämään siirtyvien asemaa kieltämällä opintoihin kuulumattomat palkattomat harjoittelut ja vahvistetaan EU:n nuorisotakuuta siten, että jokaisella nuorella on aito mahdollisuus työllistyä.
  • Helpotetaan muuttamista toiseen jäsenmaahan työn perässä. Taataan pääsy toisen maan palveluiden piiriin ensimmäisestä päivästä alkaen yhteensopivan sähköisen tunnistautumisen avulla.
  • Varmistetaan riittävällä sääntelyllä ja toimivalla oikeusturvalla, että siirtolaistyövoimaa ei käytetä hyväksi työmarkkinoilla.

4. Osaaminen, koulutus ja tutkimus ovat avain tulevaisuuteen

Nuorilta vaaditaan yhä monipuolisempaa osaamista ja toisaalta edellytetään syvällistä perehtymistä yhteen tiettyyn alaan. Pitkään työelämässä olleiden taas pitää jatkuvasti uudistaa osaamistaan. EU:n tulee olla koulutuksessa mukana luomalla vähimmäisehtoja, jotta jokaisella EU-kansalaisella on mahdollisuus kouluttautua pienestä pitäen.

Tarvitsemme rajat ylittäviä koulutusohjelmia ja opiskelijaliikkuvuutta, joihin EU panostaa myös rahallisesti nykyistä vahvemmin. Euroopan tulevaisuuden menestyksen avaimet löytyvät sivistyksestä ja osaamisesta.

Uutta kehittämällä ja innovaatioita tukemalla mahdollistamme hyvää elämää niin yksilöille kuin yhteiskunnillemme. Vihreiden visiossa jokaisella on mahdollista kehittää osaamistaan ja kouluttautua. Muissa jäsenmaissa kouluttautumisen tulee olla helppoa ja vaivatonta.

Panostamalla innovaatioihin ja tutkimukseen yhdessä EU-tasolla parannamme taloutemme kilpailukykyä. Globaaleilla markkinoilla aidosti vaikuttavassa innovaatiopolitiikassa tarvitaan yksittäistä valtioita leveämpiä hartiota. Unionin tulevaisuuden avaimia tulee kehittää korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa ympäri mantereen.

Vihreiden tavoitteita ensi kaudella

Jokaiselle mahdollisuus kouluttautua

  • Mahdollistetaan jokaiselle lapselle hyvä alku koulupolulle takaamalla laadukas varhaiskasvatus ja sen saavutettavuus.
  • Taataan laadukas koulutus ympäri Eurooppaa peruskoulutuksesta korkeakouluun ja sitoudutaan osaamistason nostamiseen.
  • Luodaan mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja kehitetään malleja, joilla tunnistetaan ja hyödynnetään muodollisen koulutuksen ulkopuolella koottua osaamista.
  • Varmistetaan yhtäläinen pääsy koulutukseen, luovutaan tutkintoon johtavan koulutuksen maksullisuudesta ja houkutellaan osaajia Eurooppaan kouluttautumaan. Huolehditaan opiskelijoiden riittävästä toimeentulosta jäsenmaissa.
  • Tuetaan erityisesti hankkeita, jotka edistävät marginalisoitujen ryhmienkouluttautumista ja osaamisen tunnistamista. Taataan paperittomille lapsille ja nuorille pääsy koulutukseen.
  • Helpotetaan opiskelijoiden ja erityisesti nuorten ammattilaisten liikkuvuutta Euroopan sisällä sekä globaalisti esimerkiksi yksinkertaistamalla työperäiseen maahanmuuttoon liittyvää byrokratiaa ja tukemalla heidän osaamisensa kehittämistä, jotta integraatio eurooppalaisille työmarkkinoille on sujuvaa.
  • Tuetaan opiskelijoiden kansainvälistymistä ja kielitaidon kehittymistä mm. kohdistamalla Erasmus+ -rahaston resursseja nuorten liikkuvuuden ja kansainvälisten yhteyksien luomiseen.
  • Kaksinkertaistetaan Erasmus+ -budjetti ja asetetaan tavoitteeksi, että vähintään joka neljäs korkeakoulututkinnon suorittaneista olisi käynyt vaihdossa opintojensa aikana.
  • Eurooppalaista koulutusaluetta (EEA) kehitettäessä varmistetaan sen opiskelijalähtöisyys ja opiskelijoiden osallistuminen päätöksentekoon.

Uusi tieto tarvitsee tuottajansa

  • Tuetaan korkeakoulutettujen ja tutkimuslaitosten sekä julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä yli valtiorajojen, jotta uusi tieto on mahdollisimman vaikuttavaa. Panostetaan tiedon ja tutkimuksen avoimuuteen ja vapauteen.
  • Kohdistetaan tutkimus- ja innovaatiopanostuksia ilmaston- ja ympäristökriisin sekä muiden yhteiskuntiemme kohtaamien suurten haasteiden ratkaisuun kehittämällä ja kasvattamalla Horisontti Eurooppa -ohjelmaa.
  • Kaksinkertaistetaan EU-alueen tutkimus- ja innovaatiopanostukset. Kehitetään tutkimus- ja kehittämistyön rahoitusmahdollisuuksia eri rahoitusinstrumenttien kuten LIFE-ohjelman kautta.

5. Ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio ovat EU:n ydin

Ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio ovat EU:n perusperiaatteita. Ne ovat kuitenkin yhä pahemmin uhattuna osassa jäsenmaita. Lisäksi äärioikeisto pyrkii kaikkialla Euroopassa herättämään pelkoa ja vihaa maahanmuuttajia kohtaan sekä heikentämään naisten, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen ja rodullistettujen ihmisten oikeuksia.

Me Vihreät taistelemme tätä ilmiötä vastaan ja puolustamme päättäväisesti demokratiaa, vapautta ja ihmisoikeuksia. On korkea aika, että jo vuonna 2011 laadittu Euroopan neuvoston yleissopimus (Istanbulin sopimus) naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ulotetaan koskemaan kaikkia EU-maita.

Unioni on näissä eurovaaleissa käännekohdan edessä: sallimmeko autoritaaristen ja fasististen voimien tai antigender-liikkeen kasvun unionissa? Vai äänestämmekö demokraattisen, antirasistisen ja feministisen unionin puolesta, jossa jokainen saa vapaasti olla oma itsensä? Turvataanko vapaan lehdistön toiminta kaikkialla Euroopassa?

Unionin alueella tulee jokaisen ihmisen voida elää hyvää elämää ja kokea, että hänen perus- ja ihmisoikeutensa turvataan. Jos jäsenmaa toimii näitä perusperiaatteita vastaan, EU:lla on oltava tarvittavat keinot ja sanktiot jäsenmaan painostamiseksi.

Me vihreät haluamme EU:n, joka kehittää päätöksentekonsa demokraattisuutta ja avoimuutta. Tämä vaatii tiedon saattamista helposti kansalaisten ulottuville sekä osallistumisen mahdollistamista jokaiselle. Vihreiden visiossa unioni pitää kiinni vapaasta liikkuvuudesta ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksistä.

Yhdenkään ihmisen ei pidä kuolla metsään eikä merelle matkalla turvaan. Haluamme luoda turvallisia ja laillisia reittejä saapua EU:n alueelle hakemaan turvapaikkaa. Me Vihreät taistelemme ihmiskauppaa, hyväksikäyttöä ja turvapaikanhakijoiden välineellistämistä vastaan.

Vihreiden tavoitteita ensi kaudella

Puolustetaan perus- ja ihmisoikeuksia

  • Torjutaan rasismia ja seksismiä sekä vähemmistöihin ja haavoittuvassa asemassa oleviin, kuten lapsiin, kohdistuvaa syrjintää ja uhkia Euroopassa.
  • Taataan ihmisten vapaa liikkuvuus EU:n sisällä. Torjutaan yritykset lisätä rajavalvontaa ja esteitä jäsenmaiden välisillä rajoilla.
  • Turvataan perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ympäri Euroopan. EU:n tulee toimia ihmisoikeus- ja oikeusvaltioperiaatteiden mukaisesti omassa sisä- ja ulkopolitiikassaan. Lisäksi sillä tulee olla tehokkaat keinot sanktioida jäsenmaitaan ihmisoikeus- tai oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksista. Sidotaan EU-rahoitus unionin perusarvojen noudattamiseen.
  • Turvataan erilaisten perheiden yhdenvertaisuus rajoja ylitettäessä. Esimerkiksi sateenkaarivanhempien juridinen vanhemmuus on tunnustettava samalla tavalla jäsenmaasta riippumatta.
  • Ehkäistään lapsiperheköyhyyttä ja lasten syrjäytymistä jatkamalla EU:n lapsistrategian toteuttamista.
  • Tehdään aktiivisesti töitä sen eteen, että EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja Istanbulin sopimukseen saadaan vihdoin maaliin.
  • Taataan naisten ja tyttöjen kehollinen itsemääräämisoikeus kaikkialla EU:ssa. Tunnustetaan seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet osaksi naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksia. Taataan EU-lainsäädännössä oikeus turvalliseen aborttiin kaikissa jäsenmaissa.
  • Tiivistetään oikeusalan viranomaisten käytännön yhteistyötä, jotta voidaan tehokkaammin puuttua rajat ylittävään rikollisuuteen, kuten ihmiskauppaan.
  • Suojellaan kansalaisia EU-maiden ja EU:n ulkopuolisten toimijoiden massatiedustelulta.

Edistetään sosiaalisten oikeuksien toteutumista

  • Toimitaan määrätietoisesti sekä absoluuttisen että suhteellisen köyhyyden lieventämiseksi unionin alueella mm. vahvistamalla perustoimeentuloa, julkisia turvaverkkoja ja peruspalveluiden saatavuutta.
  • Otetaan koko EU:ssa käyttöön asunto ensin -periaate, jolla Suomessa on onnistuttu systemaattisesti vähentämään asunnottomuutta.
  • Taataan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet yhdenvertaisilla oikeuksilla avioliittoon, perhesuhteiden tunnistamiseen sekä sukupuolen itse määrittelyyn. Otetaan koko EU-alueella käyttöön kolmas sukupuolimerkintä.
  • Taataan vähemmistökielten asema ja oman äidinkielen opiskelun mahdollisuus kaikille lapsille. Varmistetaan, että uskonnot ovat yhdenvertaisessa asemassa.
  • Edistetään aktiivisesti vammaisten ja pitkäaikaissairaiden oikeuksien toteutumista.

Vahvistetaan eurooppalaista demokratiaa

  • Parannetaan EU-päätöksentekoa koskevan tiedon saavutettavuutta. Lisätään päätöksenteon läpinäkyvyyttä.
  • Estetään EU:n ulkopuolisten maiden vihamieliset vaikuttamisyritykset EU-päättäjiin ja -politiikkaan. EU:n ulkopuolisten maiden vaikuttamisen tunnistamista on vahvistettava ja disinformaation torjuntaan on panostettava.
  • Laajennetaan avoimuusrekisterin käyttö parlamentista myös komissioon ja neuvostoon, jotta kansalaiset ja muut eturyhmät voivat seurata, mitkä toimijat vaikuttavat EU-päättäjiin.
  • Tuetaan aktiivisesti EU:n kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. EU-tason tulee tukea sekä luoda tilaa ja resursseja niille kansalaisyhteiskunnan toimijoille, joiden toimintamahdollisuuksia on kavennettu niiden kotimaissa.
  • Valitaan komission puheenjohtajat Euroopan parlamentin edustajien joukosta. Vakiinnutetaan ns. kärkiehdokasjärjestelmä, jossa EU:n laajuisten puolueiden kärkiehdokkaat ovat ehdolla myös komission puheenjohtajaksi.
  • Siirrytään neuvoston päätöksenteossa määräenemmistöpäätöksiin lopuillakin politiikan aloilla, eli myös verotuksessa, sosiaali-, turvallisuus- ja ulkopolitiikassa. Näin yksittäiset maat eivät voi halvaannuttaa unionin toimintakykyä.
  • Edistetään lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Lasketaan äänestysikäraja sekä kansalaisaloitteen allekirjoittaminen ja jättämisen ikäraja 16 vuoteen. Otetaan käyttöön eurooppalainen nuorisoaloite.
  • Kehitetään EU:n tasolla osallistavan demokratian instituutioita Euroopan tulevaisuuskonferenssin hyvien kokemusten pohjalta. Laajennetaan Suomessa kokeiltua kansalaisparlamentti-mallia eurooppalaisiin kansalaisaloitteisiin.

Luodaan turvallisia reittejä Eurooppaan

  • Turvataan turvapaikanhakuprosessin oikeudenmukaisuus, ja taataan, että jäsenmaiden poliittiset heilahdukset eivät estä oikeutta hakea turvapaikkaa.
  • Lisätään laillisia muuttoreittejä EU:n alueelle. Näin pelastetaan henkiä ja vähennetään esimerkiksi Venäjän harjoittaman välineellistetyn maahanmuuton tehoa.
  • Turvataan lasten oikeuksien toteutuminen rajoilla ja rajamenettelyssä. Lopetetaan turvaa hakevien lasten säilöönotto.
  • Jaetaan vastuuta turvapaikanhakijoista tasaisesti jäsenmaiden kesken. Tämä helpottaa hakemusten käsittelyä ja vahvistaa yhteistä turvallisuutta.
  • Taataan turvapaikanhakijoiden oikeuksien toteutuminen ja turvataan paperittomille pääsy terveydenhuoltoon sekä muihin välttämättömiin palveluihin.
  • Otetaan käyttöön humanitaariset viisumit kaikissa EU-jäsenmaissa.
  • Taataan kansainvälistä suojelua saaneille henkilöille aidosti EU-kansalaisiin verrannollinen vapaa liikkuvuus ja mahdollisuus työllistyä EU:n alueella.
  • Tehostetaan EU:n rajavirasto Frontexin valvontaa, jotta perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen sen toiminnassa varmistetaan.
  • Perustetaan Frontexille eurooppalainen, koordinoitu ja unionin rahoittama meripelastusjärjestelmä. Estetään meripelastuksen kriminalisointi.
  • EU-maiden ei tule solmia kolmansien maiden kanssa tehtyjä sopimuksia turvapaikanhakijoiden pysäyttämisestä EU:n ulkorajoille, eikä ulkoistaa turvapaikkaprosessia tai kansainvälisen suojelun tarjoamista kolmansiin maihin.